TULOS-osaamiskartoitus on henkilöstön osaamisen kehittämisen ja suunnittelun työkalu, jonka avulla voidaan kartoittaa osaamisen yleinen taso, kirkastaa ydinosaamista ja selvittää tulevaisuuden vahvuudet ja kehittämisalueet yksilö- ja organisaatiotasolla. Osaamiskartoitus on tehty helppokäyttöiseksi ja ketteräksi osaamisen johtamisen työkaluksi. Sen avulla työpaikat ja niiden henkilöstö voivat arvioida omaa osaamistaan ja tulevaisuuden osaamistarpeitaan.
Mitkä ovat teidän työyhteisönne vahvuudet nyt ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?
Osaamiskartoitus sisältää 22 työelämä- ja sote-osaamiseen liittyvää, itsearvointiin perustuvaa kysymystä, jotka on valittu tulevaisuuden työelämäosaamista koskevien tutkimusten pohjalta. Eri alojen osaamistarpeet ovat hieman erilaisia: sote-alalla korostuvat erilaiset työelämälähtöiset osaamiset, mutta entistä enemmän myös digitaidot. Ammattialaan liittyvän osaamisen lisäksi tärkeitä ovat myös yleiset geneeriset osaamisalueet, jotka koskevat kaikkien ammattialojen yhteistä sote-osaamista. Nämä liittyvät esimerkiksi asiakastyön osaamiseen moniammatillisessa yhteistyössä sekä kehittämisosaamiseen. Sote-alalla korostuvat väistämättä myös kasvu- ja tuottavuustavoitteet, mikä edellyttää muutosta osaamistarpeissa. Tämän vuoksi kartoituksessa kysytään kahdentasoista tietoa, tämänhetkistä osaamista sekä vastaajien näkemyksiä osaamistarpeista tulevaisuudessa. Lisäksi kaksi osaamisen kehittämiseen liittyvää avokysymystä. Kyselyn on tarkoitus erityisesti herätellä keskustelua osaamisen kehittämisen tarpeista ja tavoista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Kartoituksen toteuttamisessa on hyvä edetä seuraaavien askelten mukaan
Henkilöstön osaamiskartoitus on osaamisen kehittämisen ja kirkastamisen työkalu. Sen avulla voidaan tunnistaa osaamisen yleinen taso, kirkasta ydinosaamista ja selvittää tulevaisuuden vahvuudet ja kehittämisalueet yksilö- ja organisaatiotasolla. Kysely on osa osaamisen johtamisen työkalupakkia, ja sen rinnalla kannattaa pitää organisaation omaa strategiaa: Mitä osaamista tarvitsemme, jotta saavutamme tavoitteemme? Millaisia muutoksia toimintaympäristössä on näkyvillä ja miten vastaamme muutostarpeisiin?
Organisaation johto tekee linjaukset osaamiskartoituksen hyödyntämisestä ja asettaa toteutukselle tavoitteet. Miten hyödynnämme ja käsittelemme tietoa? Mihin tarpeisiin osaamiskartoitus vastaa? Osaamiskartoitus on tarkoitettu suunnittelun ja ohjauksen välineeksi. Vastaaminen voi itsessään tuoda uusia ajatuksia omista vahvuuksista ja motivoida etsimään uusia osaamisen kehittämisen tapoja. Yhteinen keskustelu osaamiskartoituksen yhteydessä tuo esille työelämän muutoksia ja helpottaa toimenpiteiden suuntaamista. Kartoitus toimii lähijohtamisen tukena keskustelunvirittäjänä.
Osaamiskartoitukseen on valittu 22 yleistä työelämätaitoa ja sote-alan erityisosaamisaluetta sekä kaksi osaamisen kehittämiseen liittyvää avokysymystä. Kartoitus sopii kaikille työtehtäville. Kartoitus kannattaa käydä etukäteen läpi. Mikäli kaikki osaamisalueet eivät ole oman työpaikkanne näkökulmasta relevantteja tai haluatte selvittää muiden osaamisten tilaa, voi kartoituksen kysymykset viedä omaan kyselyjärjestelmään tai muokata kyselyä Forms-muodossa. Ennen kartoituksen suorittamista on lisäksi hyvä varmistaa, että eri osaamiset ja termit ymmärretään omassa työyhteisössä samalla tavalla. Kyselyyn on jätetty tilaa vastaajan mahdollisille omille tarkennuksille.
Kyselylomakkeen oletuksena on, että henkilö vastaa kyselyyn omalla nimellään. Mikäli vastaukset kerätään anonyymisti tai tuloksia halutaan käsitellä työryhmätasolla, tulee kyselyn taustatietokysymyksiä muokata tarvittavin osin.
Osaamiskartoitus on hyödynnettävissä tulostettavassa pdf-muodossa sekä Microsoft Forms -lomakkeella, jonka voi tallentaa itselle ja toimittaa edelleen joko linkkinä tai kutsuviestin kautta henkilöstölle. Lomakkeen kysymyksiä voi muokata omalla koneella ennen lähettämistä.
Mikäli teillä on käytössä jokin muu kyselyohjelma, voit myös hyödyntää kysymyksiä ja tallentaa ne omaan järjestelmäänne.
Osaamiskartoituksen toteuttaminen alkaa tiedottamisella. Siinä kuvataan kartoituksen tavoitteet, prosessi ja aikataulu. Selkeästi kerrotut tavoitteet sitouttavat ja motivoivat vastamaan kyselyyn. Etukäteen on hyvä kertoa, millä eri tavoin tuloksia tullaan käsittelemään: kahden kesken oman lähijohtajan kanssa, työryhmätasolla tai koko työyhteisön tasolla. Jos tuloksia ei ole tarkoitus käsitellä yhteisesti, sekin kannattaa tuoda esille.
Osaamiskartoitus saattaa nostaa esille huolen siitä, miten oma osaamisarvio vaikuttaa omaan asemaan. On hyvä tuoda esille, että kysymys on omasta kokemuksesta ja eri työtehtävissä osaamistarpeet näyttäytyvät erilaisina. Kysely tuottaa karkean arvion, jota vastaaja voi tarkentaa lomakkeessa oleviin lisätietokenttiin tai myöhemmin yhteisessä keskustelussa. Joissain tapauksissa on tarpeen järjestää jo etukäteen yhteinen keskustelu osaamisalueiden sisällöistä ja siitä, millainen taitotaso omalla työpaikalla vastaa lomakkeen vastausvaihtoehtoja.
Osaamiskartoitus tarjoaa eri tasoista tietoa riippuen vastaajamäärästä. Hajonta eri vastausten kesken voi olla suurta ja vastausten tarkastelussa voikin olla kiinnostavaa tutkia keskiarvojen sijaan vastausten jakautumista. Osaamiskartoituksen tuloksiin vaikuttavat yksittäisen vastaajan kohdalla mm. vastaajien kokemukset oman työn hallinnasta, osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien tunnistaminen ja näkemykset riittävästä ja vaadittavasta osaamistasosta eri tehtävien ja osaamisalueiden kohdalla. Huomiothan vastauksia esittäessä, ettei yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa. Suosittelemme, että pienissä yksiköissä (alle 6 henkilöä) kysely käsitellään yhdessä yleisellä tasolla.
Osaamiskartoituksen tuloksista saa parhaan hyödyn yhteisen keskustelun avulla. Voit verrata halutessasi oman organisaatiosi tuloksia TULOS-hankkeessa kerättyyn 137 vastaajan viiteaineistoon. Huomioithan, että kyselyn tulosten käsittelyä työyhteisö- tai työryhmätasolla helpottaa työryhmän/yksikön lisääminen taustakysymykseksi kyselyn toteutusvaiheessa.
Osaamiskartoitus tarjoaa hyvän välineen lähijohtamisen tueksi. Keskustelu omista vahvuuksista, työn osaamisvaatimuksista ja osaamisen kehittämisen toiveista voidaan järjestää osana kehityskeskustelua tai omana osaamiskeskusteluna esimerkiksi niin, että puolivuosittain keskustelu painottuu työhyvinvoinnin ja puolivuosittain osaamisen kysymyksiin.
Osaamiskartoituksen tulokset antavat suuntaa työyhteisön
osaamispääoman tilanteeseen ja tarpeeseen. Kysely kertoo, missä osa-alueilla
osaaminen on vahvinta ja millaisia muutoksia työelämässä on odotettavissa.
Kannattaa kiinnittää huomio erityisesti niihin osaamisalueisiin, joissa
osaaminen tällä hetkellä ei ole kovin vahvaa, mutta joiden merkitys
tulevaisuudessa kasvaa. Näiden osaamisalueiden kohdalla voidaan esimerkiksi
miettiä, onko tarpeen vahvistaa koko työyhteisön nykyistä osaamistasoa,
huomioida osaamisalueet tulevissa rekrytoinneissa vai kasvattaa
avainhenkilöille erityisosaamista. Osaamiskartoitus voi paljastaa myös sekä väistyviä
osaamisia että työyhteisötasolla piilossa olevaa osaamista.
Kartoitus kertoo myös ne osaamisalueet, joissa on vahvaa
osaamista. Tällaiset osaamiset ovat usein organisaation ydinosaamista ja
kilpailun näkökulmasta tärkeitä. Vahvuuksien tunnistaminen lisää myönteistä
suhtautumista organisaatioon ja vahvistaa työpaikan brändiä. Vahvuudetkaan
eivät säily ellei niitä vaali: hyvä osaamistaso on tärkeää pitää yllä myös
tulevaisuudessa.
Osaamiskartoituksen tarkoitus ei ole nostaa esille
yksittäisen ihmisen osaamiskatveita. Tavoitteena on kannustaa näkemään
tulevaisuus myönteisesti ja innostaa ottamaan vastuuta oman osaamisen
päivittämisestä. Osaamisen ylläpitäminen vahvistaa henkilökohtaista
työnhallintaa ja lisää työhyvinvointia ja työn merkityksellisyyden kokemusta. Joskus
osaamiskeskustelussa voi tulla esille,
Navigaattorin teemoista löytyy konkreettisia apuvälineitä
esimerkiksi ajanhallinnan kehittämiseen, henkilöstön sitouttamiseen
organisaation brändiin, osaamisen johtamiseen tai asiakaslähtöisyyden
kehittämiseen
Klikkaa alla olevaa kuvaa tutustuaksesi osaamiskartoitusomakkeeseen:
Voit tästä kopioida kyselyn omaan Google Formsiin ja kerätä vastauksia sähköisesti (Edellyttää kirjautumista Google-tilille):