logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö

Johdanto: Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla

Työhyvinvointi on STM:n määritelmän mukaan kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työpaikalla työhyvinvointia edistetään vähentämällä työn kuormitustekijöitä ja panostamalla niihin tekijöihin, jotka lisäävät työn voimavaroja ja iloa. Työhyvinvoinnin ylläpitämisestä vastaavat työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä. Työnantajan tulee noudattaa lain määräämiä velvollisuuksia [TTL:n koonti työhön liittyvästä lainsäädännöstä https://www.ttl.fi/tyohon-liittyva-lainsaadanto/]. Työntekijän vastuulla on edistää omalta osaltaan työpaikan hyvää yhteistyötä ja työilmapiiriä. Työterveyshuolto toimii työpaikan kumppanina. Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa, sillä Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnin ylläpitämiseen laitetut rahat tulevat kuusinkertaisena takaisin mm. sairauspoissaolojen vähenemisenä.

Työhyvinvointi ei synny organisaatiossa itsestään, vaan se vaatii suunnittelua, arviointia ja toimenpiteitä. Työpahoinvointitekijöiden poistaminen, kuten työkiireeseen puuttuminen, lisää yksilön hyvinvointia ja suoritusta vain tiettyyn rajaan saakka. Tuottavuuden nousu vaatii myös työn iloa ja imua, jota tarvitaan synnyttämään uusia ideoita ja ottamaan vastaan uusia haasteita. Työn imu vahvistuu työssä ja työpaikalla, jossa huomataan onnistumiset, annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja oppia uutta sekä tuetaan työtovereita.

Työhyvinvoinnin ylläpitäminen on useimmiten pieniä arjen tekoja, joilla sujuvoitetaan työtä ja ylläpidetään työilmapiiriä. Työterveyslaitos listasi 12 yleisintä työhyvinvointiin liittyvää, pieniä ja keskisuuria työpaikkoja mietityttävää kysymystä. Lue täältä [https://www.ttl.fi/tyopiste/tyohyvinvoinnin-useimmin-kysytyt-kysymykset/] mistä löydätte aikaa kehittämiseen ja mitä tehdä, kun henkilöstö vaihtuu.

Testaa:
Miten teillä on hoidettu työhyvinvoinnin ylläpitäminen? Pohdi seuraavien kysymysten avulla työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja sitä, millä tasolla sen ylläpitäminen ja hallinta on työpaikallanne.

  1. Onko työhyvinvoinnin tavoitteista keskustelu yhdessä? Ovatko työhyvinvoinnin tavoitteet osa strategiaa?
  2. Onko teillä käytössä työhyvinvoinnin seuranta- ja arviontimenetelmiä? Hyödynnetäänkö tuloksia kehittämisessä?
  3. Miten hyvin olette selvillä työhyvinvoinnin lainsäädännöstä? Toteutuvatko säädökset myös käytännössä?
  4. Osallistetaanko henkilöstöä kehittämiseen ja toiminnan yhteiseen suunnitteluun?
  5. Millaista vuorovaikutus työyhteisössänne on?
  6. Miten työn kuormittavia tilanteita tunnistetaan ja käsitellään?
  7. Miten osaamista kehitetään? Onko kehittäminen suunnitelmallista? Miten uusien työntekijöiden tai uusiin työtehtäviin perehdytyksestä huolehditaan?
  8. Onko teillä käytössä varhaisen tuen ja sairauspoissaolojen seurannan malleja? Miten ja missä vaiheessa puututte asioihin? Tuntevatko kaikki osapuolet mallien toimintatavat käytännössä?

Työturvallisuuskeskuksen sivulla voi tutustua tarkemmin arviointiin [https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyohyvinvointiarvion-kysymykset/Tyohyvinvointiarvio2017.pdf]

Esimies työhyvinvoinnin ylläpitäjänä

Työhyvinvoinnin johtaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa työhyvinvoinnin edistämiseksi työpaikalla. Työhyvinvointia on yhtä tärkeä johtaa kuin muitakin yrityksen liiketoiminnan osa-alueita.

Työhyvinvoinnin johtamisen itseopiskelumateriaalin sisältö perustuu sekä suomalaisista, että kansainvälisistä tieteellisistä väitöskirjoista, tutkimuksista ja artikkeleista kerättyyn tutkittuun tietoon. Työhyvinvoinnin johtamisen itseopiskelumateriaalin lukeminen vie sinulta ajallisesti arviolta noin 30 minuuttia, testien tekeminen ja lisämateriaaliin tutustuminen luonnollisesti pidentää lukuaikaa arviolta noin 60 minuuttiin.

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttavat monet asiat. Työhyvinvoinnin johtamiseen sisältyy lukuisia eri osa-alueita ja ulottuvuuksia. Tutkimusaineistosta oli kuitenkin löydettävissä neljä teemaa, jotka toistuivat useissa julkaisuissa ja joita pidetään erityisen tärkeinä elementteinä työhyvinvoinnin kokemisessa. Itseopiskelumateriaalissa keskitytään syvällisemmin näihin teemoihin; vaikutusmahdollisuudet työssä, oikeudenmukaisuus, innostaminen ja motivointi sekä esimiehen tuki.

  • Jokaisen teeman alussa esitetään kysymyksiä, joiden avulla pääset miettimään, miten sinun työpaikallasi kyseistä teemaa toteutetaan tällä hetkellä, entä tulevaisuudessa?
  • Seuraavaksi esitellään lyhyesti faktatietoa kyseisestä teemasta ja lopuksi tulee vinkkiruutu esimiehelle ”Mitä esimies voi tehdä?” parantaakseen kyseiseen teemaan liittyviä asioita tai tarkistaakseen miten työpaikalla toimitaan tai olisi hyvä toimia.
  • Teemojen lopussa on kyseiseen sisältöön liittyviä nettilinkkejä ja itseopiskelumateriaalin lopusta löydät vielä enemmän lisälukemista nettilinkkien muodossa.

Vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Miten voit esimiehenä tarjota kaikille työntekijöille vaikutusmahdollisuuksia joko oman työnsä sisältöön tai työpaikan toimintatapoihin? Onko työpaikassanne mahdollisuus vaikuttaa esim. työaikaan tai työtehtäviin?

Yksi olennainen osa työhyvinvoinnin johtamisessa on työntekijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä voidaan vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon. Oman työtehtävän sisältöön ja työn toteuttamistapaan vaikuttaminen on yksi keskeisimmistä ja tärkeimmistä motivaatiotekijöistä.

Mitä esimies voi tehdä: Esimies voi käytännössä lisätä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia muun muassa vaikuttamalla työoloihin eli esimerkiksi mahdollistaa itsenäisemmän työn tekemisen ja antaa työntekijöiden osallistua päätöksentekoon. Joustava työvuorosuunnittelu, mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, mahdollisuus etätyöhön, työpaikkademokratiakokoukset, avoimen ja rennon ilmapiirin luominen työyhteisöön, jossa työntekijöiden on helppo keskustella esimiehen kanssa ja näin kokea myös tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi.

Vaikuttaminen työaikoihin lisää merkittävästi työhyvinvointia:

Työterveyslaitos/työajoilla on väliä:
https://www.ttl.fi/blogi/tyoajoilla-on-valia/

Työterveyslaitos/työaikojen suunnittelu:
https://www.ttl.fi/tyopiste/15-kysymysta-tyoaikojen-suunnittelusta/

Työterveyslaitos/vuorotyöntekijä viihtyy työssään:
https://www.ttl.fi/tyopiste/vuorotyontekija-viihtyy-tyossaan-kun-saa-vaikuttaa-tyoaikoihinsa/

Oikeudenmukaisuus

Oletko sinä mielestäsi oikeudenmukainen esimies? Keskustellaanko teidän työyhteisössänne avoimesti? Kokevatko kaikki olevansa samanarvoisia?

Oikeudenmukaisuus on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä esimiehen ominaisuuksista. Oikeudenmukainen esimies kohtelee kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti, eikä suosi tai syrji ketään. Esimiehen tulee perustella tekemänsä päätökset ja niiden periaatteet pitää olla kaikkien tiedossa. Näitä periaatteita tulee johdonmukaisesti noudattaa ja muutenkin esimiehen tulee rakentaa toiminnastaan mahdollisimman ennustettavaa. Epäoikeudenmukaista toimintaa pidetään esimiehen liki pahimpana virheenä ja kielteisenä johtamisena, joka horjuttaa organisaation etua ja vahingoittaa sen jäseniä.

Mitä esimies voi tehdä: Ole aina tasapuolinen, älä syrji tai suosi ketään. Perustele päätöksesi oikeudenmukaisesti ja pyri olemaan kaikissa toimissasi läpinäkyvä ja tiedottamaan avoimesti. Pyri olemaan helposti lähestyttävä ja luomaan avointa ilmapiiriä. Järjestäkää kokoukset niin, että mahdollisimman moni voi osallistua ja laatikaa kokouksista aina muistio, joka jaetaan kaikille. Tartu aina ongelmatilanteisiin heti ja pyri aktiiviseen selvittämiseen, tarvittaessa pyydä apua. Esimies voi myös määritellä yhdessä työntekijöiden kanssa oikeudenmukaisuuden kriteerit omaan työyhteisöön.

Työyhteisössä on hyvä luoda yhteiset pelisäännöt, jotka lisäävät yhteistyön sujumista ja työhyvinvoinnin kokemista. Pelisääntöjen/työpaikan arvojen luomiseen on tärkeää ottaa mukaan koko työyhteisö:

Työturvallisuuskeskus/Reilun pelin säännöt:
https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/reilun-pelin-saeaennoet-tyoeyhteisoessae/Reilun_pelin_saannot_tyoyhteisossa-original.pdf

TTT-lehti/Esimiehen kolmen suora:
https://www.tttlehti.fi/esimiehen-kolmen-suora-arvostus-luottamus-ja-oikeudenmukaisuus/

Esimiehen tuki

Oletko läsnä, kun kohtaat työntekijöitä? Onko sinulla rohkeutta kohdata vaikeitakin asioita, entä kykyä iloita onnistumisista työntekijöiden kanssa?

Esimiehen tukea tarvitaan ongelmatilanteiden ratkaisussa ja kehittymisen suuntaamisessa. Työntekijöille on tärkeää, että esimies on läsnä työyhteisön arjessa, kysyy kuulumisia ja aidosti kuuntelee. Esimiehen halu ja kyky kuunnella alaistaan viestii arvostuksesta. Kuuntelemisen ja läsnäolon taito on yksi tärkeimmistä työhyvinvointia tukevan johtamisen elementeistä.

Mitä esimies voi tehdä: Ole läsnä työntekijöiden arjessa niin fyysisesti kuin henkisesti. Auta työhön liittyvien hankalien asioiden ratkaisemisessa. Auta työntekijöitä löytämään omat vahvuutensa ja valjasta vahvuudet myös työyhteisössä käyttöön.

Innostaminen ja motivointi

Tiedätkö esimiehenä mikä motivoi työntekijöitä työn tekemiseen? Kiitätkö työntekijöitä hyvin suoritetusta työstä? Onko työntekijöillä tiedossa työn arvot ja tavoitteet?

Ulkoinen motivointi esimerkiksi palkankorotuksella tai ylennyksellä toimii useimmiten vain vähän aikaa, kun taas sisäinen motivaatio auttaa työntekijää yleensä jaksamaan pidempään. Sisäistä motivaatiota voidaan kasvattaa kehittämällä työntekijöiden omaa asiantuntijuutta. Esimiehen tehtävä on tukea työntekijöitä tunnistamaan itse omia mahdollisuuksiaan kehittää ammattitaitoaan ja luomaan itselleen välineitä kehittyä. Esimiehiltä odotetaan, että he luovat työyhteisössään uskoa tulevaisuuteen ja auttavat näkemään muutokset mahdollisuuksina.

Mitä esimies voi tehdä: Olemalla itse innostunut ja motivoitunut työstäsi tartutat sen esimerkilläsi myös työyhteisöön. Esimiehen on uskallettava antaa vastuuta ja vapauksia työntekijöilleen. Kun työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia ja aikaa kehittymiseen, tuloksiakin syntyy varmemmin. Muista antaa palautetta työntekijöille säännöllisesti. Muista kiittää työntekijöitä hyvin tehdystä työstä. Anna palautetta aina henkilökohtaisesti tai vastaavasti koko tiimille yhteisesti.

Työhyvinvointia voi ja kannattaa yrityksessä myös seurata mm. seuraavien asioiden avulla; työilmapiiri/työtyytyväisyys, työntekijöiden poissaolot ja vaihtuvuus, kehittämisideat, osaamisen kehittäminen Työhyvinvoinnin seurantaan on kehitetty myös runsaasti erilaisia mittareita ja kyselyitä, tässä muutamia esimerkkejä:

Yksilötutka työhyvinvointikysely:
http://yksilotutka.ttk.fi/kysely/Nettisivujen+testi

Työyhteisötaitojen pikatesti:
https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyoeyhteisoetaitojen-pikatesti/Tyoyhteisotaitojen_pikatesti-original.pdf

Lisälukemista työhyvinvoinnin johtamisesta:

Pienten yritysten työhyvinvoinnin johtaminen – keskustelukysymyksiä, jotka haastavat pysähtymään hetkeksi ja arvioimaan työolosuhteita ja työhyvinvointia:
https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/keskustelukysymykset-tyohyvinvointi-pienissa-yrityksissa/Tyohyvinvointi_pienissa_yrityksissa_keskustelukysymykset.pdf

Esimiehen navigaattori on apuväline päivittäiseen johtamiseen ja kehittämiseen:
https://ttk.fi/files/5787/esimiehen_navigaattori_infograafi.pdf

Innostavan esimiehen työkirja tukee esimiestä vahvistamaan innostusta ja menestystä työyhteisössä:
https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2016/11/innostava-esimies-tyokirja.pdf

Tyhy-opas on tarkoitettu tueksi työhyvinvoinnin kehittämistyöhön erityisesti pientyöpaikoille ja yksinyrittäjille:
https://kuntoutussaatio.fi/files/391/tyhyopas_lopullinen.pdf

Tiiviisti tietoa työhyvinvoinnin osa-alueista ja työhyvinvoinnin johtamisesta:
https://www.matkahyvaankuntoon.fi/fi/johdolle-ja-yrittajille/hyva-johtaminen-lisaa-tyohyvinvointia-ja-tul/

TTK:n materiaalia luottamuksen rakentamisesta työyhteisössä, sivuilla hyviä linkkejä, esitteitä ja webinaaritallenteita:
https://ttk.fi/luottamus

Työkuormituksen hallinta

Miten hallita työkuormitusta

Hyvä henkilökohtainen fyysinen terveys on työhyvinvoinnin perusta. Aiemmin ajateltiin, että ihminen voi silloin hyvin, kun hän ei ole uupunut tai stressaantunut. Nykyisin työhyvinvointi ymmärretään laajemmin ja siihen katsotaan kuuluvaan henkisen ja fyysisen työkyvyn lisäksi riittävä osaaminen ja kokemus oman työn hallinasta. Työhyvinvointi on kokonaisvaltainen tila, jossa työhön on mukava lähteä ja työssä saa kokea onnistumisia. Työhyvinvoinnin edellytyksenä ovat terveellinen ja turvallinen työ, tukea antava työyhteisö ja toimivat johtamiskäytännöt.

Jokaisessa työssä on suhteellisen pysyviä, tekijästä riippumattomia kuormitustekijöitä, mutta kuormittavuus on yksilöllistä. Haasteellinen työ, asiakkaiden kohtaaminen ja matkustaminen ovat esimerkkejä tilanteista, jotka koetaan eri tavoin. Työn kuormittavuus on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös työpaikan kulttuuri ja elämäntilanne. Työkuormitusta vähentävät työn voimavarat, kuten työkavereilta saatu tuki ja tasapaino työn ja muun elämän välillä.

Työkuormitusta aiheuttavat tyypillisesti liiallinen työmäärä ja kiire, liian haastava työ ja pitkät työpäivät. Ihminen kestää melko hyvin lyhytkestoista työkuormitusta, kunhan sitä seuraa riittävä palautuminen. Kuormitus muuttuu haitalliseksi jatkuessaan pitkään. Pitkäaikainen työkuormitus, vähäinen tuki ja tavoitteisiin tai rooleihin liittyvät ristiriidat altistavat työuupumiselle, joka puolestaan lisää riskiä sairastua masennukseen, päihdehäiriöihin ja erilaisiin stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Siksi uupumisen tunnusmerkkeihin kannattaa tarttua mahdollisimman varhain ja pyrkiä ratkaisemaan uupumusta aiheuttava ongelma.

Terveyttä haittaavan työkuormituksen tunnistaminen ja hallinta vaativat sekä oman osaamisen ja työn että työpaikan käytäntöjen arviointia. Kehityskeskustelut [linkki Navigaattori] ovat yksi tapa arvioida työn vaatimusten suhdetta resursseihin. Työn priorisointiin saa apua esimerkiksi Työterveyslaitoksen ajanhallinta-mallista [https://www.ttl.fi/fokus-kateissa-aika-palasina/]. Työkiirettä voi helpottaa jäsentämällä omaa perustehtävää:

  • Mitkä asiat kuuluvat omaan perustehtävääsi?
  • Mihin aikasi kuluu? Mihin sen pitäisi kulua?

Haitallista työkuormitusta voidaan hallita parhaiten tarkastelemalla systemaattisesti, mitkä asiat aiheuttavat eniten tai tyypillisesti työkuormitusta. Työnantajana voit hyödyntää esimerkiksi Työsuojelu.fi-sivuston mallia:[https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyohyvinvointiarvion-kysymykset/Tyohyvinvointiarvio2017.pdf]

TODO: Materiaaleista puuttuu kuva

Arvioi, mitkä tekijät haittaavat eniten terveyttä. Aseta ne tärkeysjärjestykseen -> Puutu kuormitustekijöihin tärkeysjärjestyksessä -> Seuraa, ovatko toimenpiteet riittäviä.

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perustana on riittävä lepo, palautuminen ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Hyvässä työssä palautumista tapahtuu jo työpäivän aikana. Kun aivot saavat välillä levätä, myös työsuoritus paranee. Palautuminen on yksilöllistä ja kullakin on siihen omat keinonsa. Liikunta tehostaa palautumista ja parantaa unta. Voisitko lisätä liikettä jo työpäivääsi? Pysähdy miettimään omia palautumiskeinojasi ja tee itsellesi suunnitelma: Millä keinoilla edistät omaa palautumistasi seuraavan kahden viikon, kuukauden ja puolen vuoden aikana. Tarkastele suunnitelmasi onnistumista säännöllisesti. Millaisia hyötyjä huomaat?

Työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen

Työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii vastuunottoa paitsi yksilönä omasta työstä myös ryhmän jäsenenä yhteistyöstä. Terveellinen ja turvallinen työ edellyttää luottamuksellista ja avointa työilmapiiriä. Silloin tieto kulkee, apua saa tarvittaessa ja tehdään yhdessä parannuksia työhön. Työturvallisuuskeskus on listannut työyhteisön luottamusta vähentäviksi tekijöiksi epäasiallisuuden, kielteisyyden, dominoivuuden ja reagoimattomuuden. Näihin asioihin kannattaa puuttua heti, kun niiden esiintyminen huomataan.

Työn kuormittavien tilanteiden taustalla on usein joko työhön, työn organisointiin tai laajemmin organisaatiotasolle kohdistuva muutos, joka aiheuttaa epävarmuutta ja työssä jaksamisen ongelmia. Hyvinvoiva työyhteisö säilyttää toimintavalmiutensa kohdatessa muutoksia tai kriisejä. Siksi työyhteisön hyvinvointia tukevia rakenteita ja toimintatapoja kannattaa vahvistaa jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Muutostilanteessa työpanos tarvitaan kehittämisen sijaan toimimiseen.

Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii jatkuvaa seurantaa ja arviointia. On tarpeen tunnistaa ne asiat, jotka ovat jo hyvin ja joita halutaan vaalia sekä ne, jotka vaativat kehittämistä ja toimenpiteitä. Alkuun pääsette esimerkiksi kartoittamalla työyhteisönne toimintatapojen vahvuuksia ja heikkouksia:  

  1. Kirjatkaa ylös, mitkä asiat rakentavat kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Miten nämä asiat toteutuvat teidän työpaikallanne?
  2. Kirjatkaa ylös työpaikkanne vahvuuksia: Mitkä asiat toimivat hyvin ja auttavat onnistumaan työhyvinvoinnin ylläpitämisessä.
  3. Mitkä asiat toimivat heikommin? Kirjatkaa ylös, mitä asioita voitaisiin tehdä toisin, jotta työ sujuisi paremmin.
  4. Miettikää lopuksi, mitä kukin voisi itse tehdä asioiden eteen. Mitä esimies tai työnantaja voisi tehdä.

Lisätietoja: [https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/keskustelukysymykset-tyohyvinvoinnin-kokonaisvaltainen-kehittaminen/Tyohyvinvoinnin_kokonaisvaltainen_kehittaminen_keskustelukysymykset.pdf]

Jokainen voi vaikuttaa osaltaan itse hyvään työilmapiiriin. Se kannattaa, sillä myönteinen työilmapiiri ruokkii itseään. Hyvässä ilmapiirissä uskalletaan kohdata niin onnistumiset kuin epäonnistumisetkin. Kannustavaa ilmapiiriä voit olla luomassa näillä vinkeillä:

  • Ole avoin ja ota rohkeasti esille epäkohdat ja toiveet, ketään loukkaamatta.
  • Huolehdi tiedonkulusta.
  • Osoita työkavereillesi luottamusta ja arvostusta. Kannusta, auta ja pyydä apua!
  • Noudata hyviä käytöstapoja ja ole ystävällinen.

Työyhteisön ristiriitojen taustalla on yleensä erilaiset käsitykset siitä, miten eri tilanteissa tulisi toimia. Työpaikan toimintakulttuuri on muodostunut pitkän ajan kuluessa ja se on usein kirjoittamatonta. Jotta yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin, työyhteisössä voi olla hyvä tehdä yhteiset toimintaperiaatteet eli pelisäännöt arjen tilanteiden ja yhteistyön tueksi. Pelisääntöjen laatimisessa oleellista on, että kaikki sitoutuvat niihin.

Työyhteisön pelisääntöjen laatiminen aloitetaan sopimalla yhteisesti, millaista työyhteisö ja työntekemistä tavoitellaan. Pelisääntöjen laatimisessa työyhteisö määrittelee itse, mihin asioihin sääntöjä tarvitaan. Millainen on meille ihanteellinen työyhteisö? Millainen se on nyt? Mitä toimintatavoista haluamme säilyttää, mitä muuttaa? Kun muutos- ja ongelmakohteet on löydetty, sovitaan yhdessä niistä toimintatavoista, joilla työyhteisössä toimitaan. Pelisääntöjä on hyvä aika ajoin tarkastella: Olemmeko toimineet sääntöjemme mukaisesti? Ovatko säännöt yhtä ajan tasalla?

Lisäohjeita löydät TJS-opintokeskuksen Reilun pelin työkalupakista [https://www.tjs-opintokeskus.fi/sites/default/files/Kehittaminen/pelisaantojen_laatiminen.pdf]

Lisälukemista oman ja työpaikan työhyvinvoinnin edistämiseen

Lähteet

Arnold, K.A. & Connelly, C.E. 2013. Transformational leadership and psychological well-being: Effects on followers and leaders. In L. Skipton, R. Lewis, A.M. Freedman & J. Passmore (Eds.) The Wiley-Blackwell Handbook of The Psychology of Leadership, Change, and Organizational Development. West Sussex: John Wiley & Sons.

Eronen, H. 2011. Voimaannuttava johtaminen työtyytyväisyyden ja työkyvyn edistäjänä poliisilaitoksissa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Kanste, O. 2011. Johtajuuden yhteys hoitohenkilöstön työasenteisiin ja työhyvinvointiin. Tutkiva Hoitotyö, 9(2), 30–36.

Kuoppala J, Lamminpää A, Liira J et al. 2008. Leadership, Job Well-Being, and Health Effects, A Systematic Review and a Meta-Analysis. Journal of Occupational and Environmental Medicine 50,904-915.

Kääriäinen, O., Törmä, A-M., Torppa, K. & Paasivaara, L. 2009. Vetovoimaisen hoitotyön malli ja sen piirteitä OYS:n Erva-alueen sairaaloissa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 2. Oulun ylipistollinen sairaala, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos. Hakupäivä 6.6.2018. Saatavilla osoitteessa:  https://docplayer.fi/1043761-Vetovoimaisen-hoitotyon-malli-ja-sen-piirteita-oys-n-erva-alueen-sairaaloissa.html

Laschinger, H. K., Wong, C. A. & Grau, A. L. 2013. Authentic leadership, empowerment and burnout: a comparison of new graduates and experiences nurses. Journal of Nursing Management, 21(3).

Manka, M-L., Kaikkonen, M-L., Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön – eväitä kehittämistyön avuksi. Tampere. Viitattu 28.5.2018.

Märkjärvi, L. 2012. Järjestöjohtamisen pyörteissä. Ankkuriksi perustehtävä, kommunikaatio ja yhteinen toimijuus. Management institute on Finland MIT. Jyväskylä. Kopijyvä Oy.

Nelson, K., Boudrias, J.-S., Brunet, L., Morin, D., De Civita, M., Savoie, A. & Alderson, M. 2014. Authentic leadership and psychological well-being at work of nurses: The mediating role of work climate at the individual level of analysis. Burnout Research, 1(2).

Rehnbäck, K., Keskinen, S. 2005. Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Kuntien eläkevakuutus, tutkimusraportti. Helsinki.

TTK. Työturvallisuuskeskus. 2010. Työstä hyvinvointia. Painojussit Oy.

TTL. 2015. Pienyritysten kehittäminen ja työhyvinvointi. Esitutkimuksen raportti. (toim.) Liuhamo Mika. Helsinki.