logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Digitalisaatio työn tukena

Johdanto

Digitalisaatio muuttaa toimintaa kaikkialla, joitain toimialoja huomaamattomasti muokaten, toisaalla paljon työtä ja vaiheita vaatien. Valtiovarainministeriön mukaan suomalaista yhteiskuntaa muotoillaan uudelleen ja keskeisin menetelmä muotoiluun on digitalisaatio.

Palveluja digitalisoitaessa puhutaan asiakaslähtöisyydestä, palveluiden saavutettavuudesta, koodaamisesta, käyttäjäystävällisyydestä jne. Et ehkä ole huomannut kaivata pankin eteistilan laskunmaksuautomaattia, pankkikirjasta puhumattakaan, vai tiedätkö mikä sellainen oli? Elokuvat, musiikki, shoppailu ja ystäväverkosto on vaivihkaa muuttaneet internettiin ja pääsääntöisesti käytät niitä mobiilisti. Näin käytettävyys ja saavutettavuus yllättäen tuovat palvelut digitaalisina arkeesi. Digitaaliselle palvelulle on ominaista, että kun palvelu toimii, et enää ajattele sen olevan digitaalinen palvelu. Se on vain palvelu.

Suomalaiset ovat varsin aktiivista kansaa verkossa kaikissa ikäluokissa. Eniten hyödynnetään viihteeseen liittyviä palveluita. Mobiilipalveluita käyttävien määrä luonnollisesti kasvaa vuosi vuodelta.

Suomalaiset verkossa 2015
Kuva 1. Suomalaiset verkossa 2015. (Leino A. MIF Oy 2017).

Digitalisaatio ja SOTE-palvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluissa digitalisaatio tarkoittaa erityisesti toiminnan muutosta, joka kehittää asiakaslähtöisyyttä ja tasavertaista palvelujen saavutettavuutta.

Kuva 2. 2030 tavoitetilan kuvaus https://alueuudistus.fi/soteuudistus/digitalisaatio

Kansalaisille digitalisoitujen terveyspalveluiden suhteen yksi näkyvimmistä ja toimivimmiksi todetuista palveluista on ollut sähköinen resepti ja sen käyttö Kanta-palvelun kautta. Reseptejä uusitaan päivittäin yli 6000kpl, Omakannan kautta reseptejään tarkastelevat tai uusivat ovat palveluun varsin tyytyväisiä. Sähköinen resepti on tuonut kansalaisten tietoon myös muut Omakanta–palvelut, joista vuoden 2018 lopulla on käynnistymässä mm. Omatietovarannon käyttö. Julkisista digitaalisista palveluista Kanta-palvelut saavat kiitosta. Tyytyväisyys digitaalisiin palveluihin.

Sosiaalihuollon palveluissa digitalisaatio on käynnistynyt hitaammin, mutta ehkä kehittyneempää teknologiaa hyödyntäen. Sosiaalihuollon digitaalisten palveluiden kenttä on toistaiseksi yksittäisten palveluiden varassa, ja kehittämiseen onkin painetta. Vähitellen alkaa olla kokemusta chat-palveluiden käytöstä, etäpalveluista tai digitaalisesta asioinnista ja oletuksena on yhä laajempi palveluiden digitalisoituminen.

Sotedigi oy on valtion omistama yhtiö, jonka tehtävänä on koordinoida ja edistää digitalisaatiota sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhtiö määrittelee digitalisoinnin ja digitalisaation seuraavasti:

”Digitalisoinnilla tarkoitetaan palvelujen kehittämistä ja tuottamista teknologisten ratkaisujen avulla. Voimme digitalisoida palveluja ja tekemistä esimerkiksi muuttamalla manuaaliset lomakkeet sähköisiksi ja päivittämällä vanhoja järjestelmiä uusiin teknologioihin.

Digitalisaatiolla puolestaan mahdollistetaan muutosjohtajuus ja tiedolla johtaminen. Tämä tarkoittaa toimintatapojen ja asenteiden muuttamista. Se on ennen kaikkea ison kuvan, sote-alan tulevaisuuden luomista ja sen toteuttamista.”

Sotedigi oy https://sotedigi.fi/sotedigi/mita-digitalisaatio-tarkoittaa-sote-palveluissa/

Julkishallinnon digipalveluiden kehittämisestä voit kuunnella seuraavista Digi ekaksi podcasteista https://suomidigi.fi/podcast-digi-ekaksi-julkishallinnon-digipalveluista-yhtenaiset-ja-laadukkaat/

Julkisten palveluiden digitalisoituessa ne sijoitetaan keskitetysti käytettäväksi Suomi.fi. –sivuston kautta (https://www.suomi.fi ).

Pohdittavaksi

  1. Miten julkisten palveluiden digitalisointi vaikuttaa toimialaanne?
  2. Mitä digitalisaatio tarkoittaa organisaatiossanne?
  3. Miten voisitte kehittää digitalisaatiota organisaatiossanne?

Asiakasnäkökulma digitalisaatioon

Asiakas tarvitsee ensisijaisesti tiedon, että jokin palvelu on olemassa. Tarvitaan siis organisaation tai yrityksen näkyvyyttä. Keskeinen tiedon etsiminen tapahtuu hakukonetoimintojen avulla. Oleellista siis on, että yrityksen internet-sivusto on ajantasainen ja helposti käytettävä.

Pohdittavaksi

  1. Avaa organisaatiosi internet-sivu. Selviääkö palvelunne kuvaus helposti, ytimekkäästi etusivulta?
  2. Onko sivusto ulkoasultaan sellainen, että itse viihtyisit sivulla? Löytyykö esim. osoitetiedot, palveluvalikko tai aukioloajat?
  3. Entä miten löytyvät yhteystiedot? profiloituuko organisaationne anonyymisti yrityksenä vai henkilöiden kautta?
  4. Avaa sivusto puhelimeen. Miten sivusto näkyy mobiilisti?
  5. Käyttävätkö keskeiset asiakasryhmänne internetiä?

Digiasiakkuuden arviointiin liittyy usein oletuksia digitaidottomista asiakasryhmistä. Ajatellaan esim. että iäkkäät ihmiset eivät käytä internet-palveluita. Ikääntyvien asiakasryhmä on varsin heterogeeninen ja suurella osalla iäkkäistä on jokin pääsy sähköiseen tietoon ja tukea saavuttamiseen. Vaahteran, Koskisen ja Himasen (2018) tekemän tutkimuksen mukaan sähköisiä omahoitopalveluja kannattaa suunnitella myös ikääntyville. Tutkimuksessa eri-ikäisten vastaajien välillä ei palveluiden toiveissa juurikaan ollut eroja. 16-89-vuotiaista lähes päivittäin internetiä käyttää 82% väestöstä (SVT 2018).

Käyttäjien taitotasoissa on sen sijaan yksilöllisiä eroja ja kansalaisten pitääkin saada tukea erilaisiin digitaalisten palveluiden käyttötarpeisiin. Yle on vastannut tarpeeseen tuottamalla Digi-treenit materiaalia (https://yle.fi/aihe/digitreenit)

Suomen kansalaisen näkökulmasta Omakanta -sivusto on keskeinen tietolähde omien terveystietojen tavoittamiseen, vähitellen myös tallentamiseen. Sosiaalipalveluissa tuotettuja tietoja aletaan tallentaa vähitellen. Sosiaalihuollon tiedon tallentamisen kärjessä etenee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Kanta –palveluiden keskeinen merkitys on sujuvoittaa asiointia, palveluprosesseja ja tiedon saavutettavuutta. Tuleviin Kanta –palveluihin voit tutustua ”Mitä Kanta-palveluja on tulossa?” blogitekstistä https://www.kanta.fi/rss/-/asset_publisher/200e8Pa7HRYJ/content/id/93981 (Kanta -blogi 30.5.2018).

Kuva 4. Kanta -palvelut kehittyvät (Kanta Blogista 30.5.2018)

Osa kansalaisen terveys- ja sosiaalipalveluja tullaan tuottamaan digitaalisesti. ODA-hankkeessa on kehitetty palveluita, joista virtuaaliklinikan keskeistä palvelua, oirearviolomaketta esitellään tässä soutaja –videossa:

Play Video

Kuva 3. Virtuaaliklinikan saavutettavuus kuvataan Sitran Soutaja –videolla 

Kaikille avoimeen käyttöön tuotetaan Terveyskylän materiaaleja. Näistä voit löytää tietoa oman osaamisen täydentämiseen tai asiakkaan ohjaamiseen. Tutustu https://www.terveyskyla.fi/

Tehtäviä

  1. Tutustu suomi.fi –sivustoon, pohdi missä tilanteissa teille keskeiset asiakasryhmät käyttävät palvelua.
  2. Tutustu Omakantaan kirjautuen omaan palveluusi. Tarkastele mitä tietojasi palvelusta tavoitat ja mitä kansalaista hyödyttäviä toimintoja palvelussa on.
  3. Tutustu kanta.fi -sivustoon ja tutustu uusimpiin ammattilaisille suunnattuihin tiedotteisiin.
  4. Tutustu kanta.fi –sivuston verkkokouluun https://verkkokoulut.thl.fi/fi/web/kanta ja päivitä tarvittaessa osaamisesi
  5. Tutustu Terveyskylä –sivustoon ja valitse jokin itseäsi kiinnostava talo, jonka tietoihin perehdyt. Arvioi mahdollista hyödyntämistä omassa toiminnassanne.

Työntekijänäkökulma digitalisaatioon

Digitalisaatio on työtehtävästä riippumatta muuttanut työtä 2000-luvulla. Sähköposti, sähköinen kalenteri, pilvityökalut ja videokokoukset ovat varsin tavanomainen osa työtä. Työnjärjestelyyn on käytössä monenlaisia digitaalisia työkaluja, kalenteritehtävissä, sähköisiin To-do -listoihin tai aiheeseen soveltuvan digitaalisen työkalun käyttöön. Pilvityökalut mahdollistaa yhteisten asiakirjojen muokkaamisen ja helpottavat yhdessä tehtävää työtä.

Mikäli kaipaat apua digitaalisiin työkaluihin, tutustu esimerkiksi Joiqun Aku Lämsän (2017) tuottamaan listaan tiimityön digitaalisista työkaluista (http://www.joiqu.com/fi/blogi/20-parasta-tyokalua-tiimeille.html)

Mikäli asiakirjojen, taulukoiden, kuvioiden tekemisen on osa työtäsi ja haluaisit oppia lisää niiden käytettävyydestä, voit löytää apua lähempää kuin uskoisitkaan. Googlettamalla löydät hyviä mm. videomuodossa olevia ohjeita käytössäsi olevien digitaalisten työkalujen käyttöön.

Esimerkiksi mikäli käytössäsi on Microsoftin työkalut, löydät koulutusmateriaalit keskitetysti https://support.office.com/fi-fi

Sovelto jakaa sähköpostisoittettasi vastaan vinkkejä digitaalisiin taitoihin http://www.digitaidot.fi/

Tutustus kalenterisi mahdollisuuksiin, avaa tiimillesi Trello (https://trello.com) tai tutustu Doodleen (https://doodle.com/fi/).

Etäkokousmahdollisuuksiin löydät lisätietoa esim Opintokeskus Siviksen sivuilta https://www.ok-sivis.fi/kokouskaytannot/kokoukset/etakokous.html

Kenties täydennyskoulutus verkossa verkkokurssin muodossa, videoituna tai etäosallistumismahdollisuutena konferenssiin ovat väylä uuden oppimiseen. Siirtymiin käytetty ajankäyttö voi viedä liikaa työaikaa ja etäosallistuminen voi olla oiva mahdollisuus tavoittaa tarvittava sisältö. Verkossa opiskelemisen etuja on, että voit opiskella miltei missä ja milloin vain, saat edetä omaan tahtiisi ja keskittyä itseäsi kiinnostaviin osuuksiin. MOOCeilla (Massive Open Online Course) tarkoitetaan kaikille avoimia verkkokursseja. Kannattaa tutustua ja etsitä itselle sopivia mahdollisuuksia. Esimerkkeinä seuraavat:

Kansainvälisten kurssien alusta:
http://mooc.org/

Aalto yliopiston kurssit:
http://mooc.aalto.fi/

Helsingin yliopiston kurssit:
https://mooc.helsinki.fi/

Pohdittavaa

  1. Voisitko kuvitella päivää ilman yhtäkään googlettamista?
  2. Kirjaa ylös mitä kesksisiä sivustoja käytät tietolähteenäsi. Pohtikaa työyhteisössä
  3. Koetko hallitsevasi riittävän hyvin työhösi liittyvien digitaalisten työkalujen käytön? Löysitkö edeltä vinkkejä tueksi?
  4. Osaatko käyttää kalenterien yhdistämiseen, aikojen sopimiseen, etäkokouksiin liittyviä sovelluksia? Palaa vinkkeihin edellä.
  5. Tutustuitko MOOC mahdollisuuksiin? Löysitkö itseäsi kiinnostavia kursseja?

Työhyvinvointi ja digitalisaatio

Digitaalisuus on helpottanut monia töitä valtavasti, mutta se on muuttanut työtä myös negatiiviseen suuntaan. Monet kuvaavat työtä sirpaleiseksi ja toistuen keskeytyväksi. Aivojen kuormitus kasvaa, muisti heikkenee ja keskittymiskykyä ei tunnu enää tavoittavan. Työ on mukana kaikkialla, niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä.

Vinkkejä

Minna Huotilainen Puheen Aamussa Jere Pehkosen ja Juhani Kenttämaan haastattelussa aiheena: Pystytkö käymään vessassa ilman kännykkää? Näin elvytät keskittymiskykysi Kuuntele: https://areena.yle.fi/1-4535391

Pidä huolta aivoistasi. Syö värikästä tuokaa, nuku riittävästi, tee asioita joiden avulla rentoudut ja vietä aikaa perheesi, ystäviesi kanssa. Lue Aivoliiton vinkit: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/

Työhyvinvoinnin arviointi ja tukeminenkin digitalisoituu. Työterveyslaitos ja STM kehittävät Mitä kuuluu? –työkalua valtakunnalliseen käyttöön (Upotettuna https://www.ttl.fi/mitakuuluu/). Materiaali tulee sisältämään mahdollisuuden työhyvinvointikyselyyn, tulosten hyödyntämiseen ja palveluita työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Työntekijöiden oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen mahdollistuu myös digitaalisuuden keinoin. Käveltyjen askelten määrää voi seurata puhelimella, rannekkeella tai sormuksella. Unen ja palautumisen seurantaan löytyy digitaalista välineistöä. Tietoa voi saada myös syketasoon, energiankulutukseen tai fyysisen rasituksen kuormittavuuteen liittyen. Perinteisesti sairauksien seurantaan käytettyjä seurantamenetelmiä siirtyy arkeen. Digitaalisesti voi seurata sydänfilmiä, happisaturaatiota tai verensokeria. Toisaalta samat mahdollisuudet helpottavat oireitaan tai sairauttaan seuraavien omien tietojen tavoittamista, kenties tiedon perusteella neuvomista ja tiedon tallentamista. Vähitellen myös terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät arvioimaan vointia ja tukemaan potilasta paremmin Omatietovarantoon kerätyn tiedon perusteella. Omatietovaranto löytyy Omakannasta ja on otettu käyttöön loppuvuodesta 2018 (https://www.kanta.fi/ammattilaiset/omatietovaranto).

Organisaationäkökulma

Digitalisaatio on tuonut mukanaan valtavasti muutoksia organisaatioiden toimintaan. Muutoksilla haetaan toiminnan sulavoittamista, resurssien säästöä ja niiden oikein kohdentamista. Oikein toteutettuna digitalisaatio tuo organisaatioille säästöjä, tehokkuutta, sekä edellytykset parempaan tiedolla johtamiseen. Huonosti toteutettuna digitalisaation positiiviset puolet jää negatiivisten jalkoihin ja muutos koetaan ns. pakkopullana, joka ei tunnu hyödyttävän ketään.

Suurissa organisaatioissa toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning, ERP) ovat nykyään jo välttämättömiä. Toiminnanohjausjärjestelmä keskittää ja hallinnoi organisaation tietoja eri lähteistä, tuoden ne helposti saataville. Esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen Peppi helpottaa mm. lukuvuoden ja lukujärjestyksien suunnittelua kymmenille tai jopa sadoille opettajille.

Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa lääkäripalvelut siirtyivät uudelle aikakaudelle vuoden 2018 aikana. Lääkärit siirrettiin taloudellisista syistä kuntayhtymän hyvinvointiasemilta keskitetysti Kauhavan hyvinvointikeskukseen. Hyvinvointiasemat jatkavat toimintaansa sairaanhoitajavetoisesti, mutta lääkäriä ei fyysisesti paikalla enää ole. Sen sijaan kuntayhtymän hyvinvointiasemilla järjestetään etälääkärivastaanottoja, joissa sairaanhoitajat käyttävät tietokonetta ja tutkimuslaitteistoa (iho-, korva- ja webbikamerat sekä stetoskoopit). Kameroiden kuva ja stetoskoopin ääni välittyvät reaaliajassa videopuhelun mukana Kauhavan hyvinvointikeskuksessa sijaitsevalle lääkärille.

”Etälääkäri pystyy hoitamaan noin 80 prosenttia kaikesta siitä potilasmateriaalista, mitä lääkärin kiireettömällä vastaanotolla tälläkin hetkellä käy.” Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Heidi Ojala, https://yle.fi/uutiset/3-9954806, 29.11.2017.

Etälääkäripalvelussa käytettävä videopuhelualusta soveltuu myös muuhun käyttöön, kuten esimerkiksi palavereihin. Tarkastellessa tilannetta kuntayhtymän tasolta, voidaan ajatella, että digitalisaatio mahdollisesti pienentää mm. ostolääkärien tarvetta, henkilöstön matkakorvauksia sekä matkaan kuluvaa aikaa.

Pohdittavaa:

Millaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voisitte kehittää organisaationne toimintaa? Voisiko jotain automatisoida? Tarvitseeko jokainen palaveri järjestää kasvokkain?

Organisaation sisäiseen tiedottamiseen, ohjeistukseen ja tietojenkäsittelytoimiin voidaan käyttää intranetia. Intranetiin on pääsy ainoastaan organisaation työntekijöillä. Intranet on usein verkkosivu, johon täytyy kirjautua organisaation käyttäjätilillä. Intranet, lyhennettynä intra, on usein myös rajattu toimimaan ainoastaan organisaation lähiverkossa. Verkkosivumuotoiseen intraan kasataan usein organisaation kannalta hyödyllisiä ja yleisimmin käytettävien verkkopalveluiden (esim. tuntien kirjaaminen, yhteystiedot, jne.) linkkejä ja niiden ohjeistuksia.

Lähteet

Aisla T.2018. Aktiivisuusmittarin tietoja voi nyt tallentaa Terveyskylän Omapolku-palveluun – Tiedot näkyvät Omakanta-palvelussa. Mediuutiset 13.12.2018. Luettavissa: https://www.mediuutiset.fi/uutiset/

Aivoliitto. 2018. Aivoterveys. Korvaamaton kovalevy. Luettavissa: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/

Digitaidot. Sovelto. Luettavissa http://www.digitaidot.fi/

Digitreenit 2018. Yle. Luettavissa: https://yle.fi/aihe/digitreenit

Eksote on ottanut sosiaalihuollon Kanta-palvelut käyttöön, mikä sujuvoittaa sosiaalipalvelujen asiakkaiden asiointia. Blogiteksti 2018. Luettavissa: www.eksote.fi/eksote/ajankohtaista/2018/Sivut/

Kanta.fi. Luettavissa: https://www.kanta.fi/

Kanta -blogi 30.5.2018. Kanta –sivuston blogiteksti: Mitä Kanta-palveluja on tulossa. Luettavissa: https://www.kanta.fi/rss/-/asset_publisher/200e8Pa7HRYJ/content/id/93981 .

Kanta –palveluiden verkkokoulu. Luettavissa: https://verkkokoulut.thl.fi/fi/web/kanta

Leino A. 2017 . Suomalaiset verkossa 2015. Management Institute of Finland MIF Oy. Luettavissa: https://www.slideshare.net/anttileino/data-iso-kuva-ja-markkinointiviestint

Podcast Didi ekaksi. Valtiovarainministeriö 2018. Luettavissa: https://vm.fi/podcast-digi-ekaksi

Suomi.fi sivusto. 2018. Luettavissa: https://www.suomi.fi/etusivu/

SVT 2018. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2018, Liitetaulukko 9. Internetin käyttö ja käytön useus 2018, %-osuus väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus. Luettavissa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2018/sutivi_2018_2018-12-04_tau_009_fi.html

TTL 2018. Mitä kuuluu? -kokonaisuus tulossa maakuntien tueksi. Blogiteksti. Luettavissa: https://www.ttl.fi/mitakuuluu/

Vaahtera, A.-S., Koskinen, A., & Himanen, S. (2018). Sähköiset omahoitopalvelut ovat mahdollisuus myös ikääntyville. Gerontologia, 32(3), 180-196. https://doi.org/10.23989/gerontologia.70274

Yle 29.11.2017. Lääkäripalvelujen keskittäminen uhkaa repiä kuntayhtymän – ministeri neuvoo kuntia ”hillittemään ittensä” ennen sote-ratkaisua. https://yle.fi/uutiset/3-9954806