Teemavalikko
Tulevaisuuden ennakointi
Pohdittavaksi: Missä määrin tulevaisuuden ennakointi on osa toimintaanne?
Kuka meillä tekee ennakointia?
Tehdäänkö sitä kertaponnistuksena vai jatkuvana toimintana?
Kerätäänkö tietoa omilta viiteryhmiltä vai ulkopuolelta?
Miten kerättyä tietoa hyödynnetään?
Varustaudutaanko meillä todennäköiseen vai myös ennakoimattomaan?
Tulevaisuusajattelu lisää yhteistä ymmärrystä
Tulevaisuuden ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden tutkimista ja muovaamista. Organisaatioissa tehtävä tulevaisuuden ennakointi on kehityskulkujen ja mahdollisuuksien arviointia valintojen ja päätöksenteon perustaksi. Henkilöstön yhteinen tulevaisuusajattelu auttaa käsittämään ja ymmärtämään tulevaisuutta sekä näkemään vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Samalla on mahdollista löytää keinoja, joilla tulevaisuutta voi tutkia ja miten siihen voi vaikuttaa. Ennakointiajattelussa ei ole kyse niinkään menetelmistä, vaan pikemminkin lähestymistavasta. Tulevaisuustyön äärellä käyty yhteinen keskustelu on itsessään arvokasta. Se tuo varmuutta epävarmuuden keskellä ja lisää organisaation ketteryyttä ja muutoskykyä. Siksi kannattaa panostaa sellaisiin rakenteisiin, jotka pitävät yllä tulevaisuustiedon luomista ja hyödyntämistä.
Tulevaisuutta voidaan ennakoida lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, mutta tulevaisuustyöstä puhuttaessa pyritään yleensä katsomaan myös todennäköisten kehityskulkujen ulkopuolelle. Usein puhutaankin yhden todennäköisen tulevaisuuden sijaan mahdollista tulevaisuuksista. Vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien ja -polkujen etsiminen on keskeinen osa tulevaisuusajattelua. Sitran mukaan tulevaisuutta voi lähestyä kolmella eri tavalla: tunnistamalla nykyhetkessä selvästi näkyviä kehityskulkuja ja niiden seurauksia, visioimalla toivottuja tulevaisuuksia ja avartamalla tulevaisuuskuvien kirjoa ja haastamalla tulevaisuudesta tehtyjä oletuksia.
Vaikka tulevaisuus voi vaikuttaa epävarmalta tai arvaamattomalta, voi siihen silti valmistautua. Kun vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia on mietitty, varautuminenkin helpottuu. Tulevaisuusajattelussa ajatellaan olevan kolme toivoa luovaa periaatetta: tulevaisuutta ei voi ennustaa, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja siksi voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Kannattaa ainakin miettiä yhdessä, mitä voi tapahtua, minne toivomme päätyvämme, mitä haluamme välttää ja miten voimme edistää haluttua tulevaisuutta.
Millaiset ilmiöt vaikuttavat tulevaisuutemme?
Tulevaisuustyössä tarkastellaan erilaisia ilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa eri tavoin tulevaisuuden kehityskulkuihin ja siihen, mitä omalle organisaatiolle tapahtuu.
- Megatrendit ovat suurempia ilmiöitä tai kehityskulkuja. Megantrendit ovat yleensä globaaleita muutosvoimia, jotka vaikuttavat kaikkiin ja joille on yhteistä tunnistettu kehityksen suunta. Ilmastomuutos ja väestön ikääntyminen ovat esimerkkejä megatrendeistä.
- Trendiä käytetään kuvaamaan muutoksen suuntaa. Tunnistettujen trendien osalta kannattaa tarkastella, onko kyse asiasta, joka on ongelma vai mahdollisuus ja onko se kasvamassa, vähenemässä vai pysymässä ennallaan.
- Heikot signaalit taas ovat pieniä ilmiöitä, jotka voivat olla merkkejä tulevaisuuden kehityskuluista.
Turun Ammattikorkeakoulun toimittamassa sote-alan ennakointikäsikirjassa tulevaisuuden sote-alan trendeinä nähdään esimerkiksi digitalisaatio, joka vaikuttaa ihmisten arkeen kaikilla elämän osa-alueilla. Muutosta vauhdittavia muutosajureita, yleisiä uskomuksia ja arvoja, ovat robotisaation ja tekoälyn hyödyntäminen ja toisaalta ajatus siitä, että liiallinen luottamus saattaa heikentää ihmisten välistä vuorovaikutusta. Toinen trendi on uudenlainen ajatus oppimisesta, jossa faktojen sijaa panostetaan oppimaan oppimiseen ja rohkaistaan luovuuteen. Tämän trendin muutosajurina on ajatus siitä, että työyhteisöt ovat entistä moninaisempia ja tekoälyn kanssa toimiminen edellyttää uusia taitoja.
Sitra on työstänyt megatrendeistä kortit, joita voi käyttää yhteisen tulevaisuuskeskustelun pohjana. Korttien avulla ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta niiden avulla voi laajentaa tulevaisuutta koskevaa ajattelua ja antaa ideoita siihen, millainen tulevaisuus voisi olla. Peruskysymys kunkin trendikohdalla on, miten trendi näkyy jo nyt ja mikä sen osalta yllättää. Trendejä voi käsitellä esimerkiksi arvottamalla niitä oman työn ja organisaation kannalta tärkeysjärjestykseen, visioimalla niistä nykyisyyteen johtavia tai täysin päinvastaisia kehityskulkuja tai ylipäätään miettimällä, millainen tulevaisuus olisi omalta kannalta paras megatrendin mukaisessa tilanteessa. Tutustu kortteihin ja lue niiden käytöstä Sitran sivuilta.
Mistä aloittaa ennakointi
Ennakointi on prosessi, jonka avulla tuotetaan ymmärrystä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja tulevaisuuden tapahtumakuluista. Ennakointiprosessi alkaa ympäristön havainnoinnista, jonka tavoitteena on tunnistaa erilaisia signaaleita muutoksesta. Signaalit voivat olla pieniä ja paikallisia. Organisaation kannalta tärkeä tieto voi löytyä muualta kuin omalta toimialalta. Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun ympäristöä havainnoidaan jatkuvasti, ei ainoastaan lyhyen aikavälin projektina.
Ennakointityössä keskeistä on tiedon hyödyntäminen organisaation kehittämiseksi. Tulevaisuustieto koostuu menneisyyden ja nykyhetken tiedosta sekä arvioista ja näkemyksistä siitä, mitä tulee tapahtumaan. Yksi esimerkki ennakointitiedon hyödyntämisestä on tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen kehittäminen. KESTO-hankkeen osallistujat kokeilivat osaamistarpeiden tutkimista Tulevaisuuspyörä-menetelmän avulla. Tulevaisuuspyörä auttaa tekemään hahmottamaan asioiden merkityksiä ja tekemään näkyväksi niiden keskinäisiä yhteyksiä kehämäisesti. Ympyrän keskelle kirjataan visio, esimerkiksi oman organisaation toivotunlainen työelämä 15 vuoden kuluttua. Seuraavalle kehälle kerätään ajatuksia siitä, millaista osaamista tarvitaan, jotta visio hyvästä työelämästä toteutuu. Uloimmalle kehälle voi kerätä ideoita siitä, mitä osaaminen edellyttää työpaikalta. Tässä vaiheessa voidaan esimerkiksi keskustella siitä, keille osaamisen kehittäminen tulisi kohdentaa ja miten tarvittava osaaminen hankitaan. Muita yleisesti käytettyjä menetelmiä tulevaisuuskeskustelun tueksi ovat PESTLE-analyysi ja tulevaisuusverstas.
Tulevaisuuden osaamisten suunnittelun lähtökohtana on oman ydinosaamisen kirkastaminen: Mihin osaamiseen toimintamme perustuu? Toivottujen tulevaisuuksien ja tarvittavien osaamisten tulee olla kaikkien tiedossa.
- Tulevat muutokset, toivotut tulevaisuudet ja niiden vaativa osaaminen on oltava kaikkien tiedossa
- Osaamisen kehittäminen vaatii aina pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta
- Osaamisen kehittymistä on tapahduttava kaikilla osaamispääoman tasoilla
- Uusien osaamistarpeiden lisäksi on huomioitava myös merkityksettömäksi muuttuva, vanheneva osaaminen
- Monet kysymykset ovat yhteisiä – verkostoidu!
Ennakointitiedon hyödyntäminen omassa ennakoinnissa
Kaikkea ennakointitietoa ei tarvitse kerätä itse, vaan monet organisaatiot tuottavat tietoa ja näkökulmia omassa ennakointityössä hyödynnettäväksi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on rakentanut kolme erilaista järjestöjä koskeva tulevaisuuden mahdollista kehitysvaihtoehtoa, skenaariota, joiden merkitystä voi tarkastella omasta toimijuudesta käsin. Ensimmäinen skenaario on Totuttuun turvautuen, jossa järjestökenttä ei koe suuria muutoksia. Yhteyden voimin -skenaariossa vahvistuvat uudenlaiset yhteistyön tekemisen tavat ja rahoituslähteet. Voipuneena sinnitellen kuvaa tilannetta, jossa yhteisten päämäärien eteen työskentely ei ole vahvistunut yhteiskunnassa. Yhteiskunnan tasolla tietoa kerätään ja työstetään, jotta tarvittavaa osaamista ja työvoiman kysyntää ja tarjontaa saadaan näkyväksi esimerkiksi koulutuksen ja aluekehittämisen tarpeisiin. Tutustu Elina Vuorion haastatteluun ja Varsinais-Suomen ennakointiakatemian työhön alla olevalta videolta.
Lähteitä:
Signaaleista tulevaisuustarinoihin https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166524.pdf
Sitra: Ennakointi https://www.sitra.fi/teemat/ennakointi/#ajankohtaista