logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Löydä asiakas (löytääkö asiakas sinut)

Tervetuloa

Tämä osuus navigaattorista keskittyy markkinoinnin problematiikkaan. Yrityksellä voi olla paras ja ainutkertaisin palvelu tai tuote, mutta mikäli siitä ei tiedetä, ei synny myyntiä, eikä yritys ei ole elinkelpoinen.

Sote-alan yritykset ja organisaatiot kohtaavat uudenlaisia mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita, kun asiakkaiden sote-palvelujen valinnanvapaus toteutuu. Valinnanvapaus tarkoittaa asiakkaan oikeutta valita itselleen sopiva sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, palveluyksikkö ja ammattihenkilö. Koska asiakkaalla on mahdollisuus valita palveluntuottaja, palveluntuottajan on markkinoitava itseään ja palveluitaan. Julkisen sektorin kustantamissa palveluissa hinta on asetettu julkisen sektorin toimesta ja se on palvelun tuottajille sama. Sote-alan palveluita ostetaan lisääntyvässä määrin myös ”omalla rahalla”, jolloin palveluja tuottava yritys voi hinnoitella palvelunsa itse.

Markkinointi ei ole ilmaista, joten yrityksen on syytä huolellisesti suunnitella, miten rajatut resurssit tuottavat parhaan mahdollisen lopputuloksen. Onnistunut markkinointi saa aikana kilpailuetua, lisää palvelun houkuttelevuutta, luo ja ylläpitää asiakassuhteita sekä viestii yrityksen imagosta.

Markkinoinnin nykytilakartoitus

Aloitetaan markkinoinnin nykytilakartoituksella. Pitääkö esitetty väite paikkansa; kyllä vai ei?

  1. Minulla on yrityksestäni/palveluistani kerrottavana ainutkertainen tarina, jonka kertominen kannattaa.
  2. Tiedän, mikä on tärkein asiakassegmenttini ja kuinka suuri osuus sillä on myynnistä.
  3. Hyödynnän myös digitaalista markkinointia (ja tiedän mitä digitaalinen markkinointi on).
  4. Markkinointimme antaa asiakkaalle lisäarvoa ja uudistuvaa sisältöä.
  5. Verkkosivuillamme on käytössä analytiikkaa, jolla opimme asiakkaista ja heitä kiinnostavasta sisällöstä.
  6. Olemme tehneet markkinointisuunnitelman, jota päivitetään ja noudatetaan.
  7. Olen selvittänyt ulkopuolisilta ihmisiltä, minkä mielikuvan organisaatiostamme ja sen palveluista saa markkinoinnin perusteella (esimerkiksi verkkosivut).

Mikäli sait yhdenkin ei-vastauksen, organisaatiosi markkinointia kannattaa vielä työstää. Mikäli haluat erityisesti selvittää, ovatko yrityksesi myynti- ja markkinointi digiajassa, tee Yrittäjien myynnin ja markkinoinnin digitesti (Myynnin ja markkinoinnin digitesti 2018.)

Asiakaskohderyhmät ja asiakkaan ostoprosessi

Asiakaskohderyhmien löytäminen

On tärkeää tunnistaa olemassa olevien asiakkaiden ominaisuudet ja arvostukset sekä toisaalta tunnistaa, millaiset uudet asiakkaat voisivat olla kiinnostuneita yrityksen nykyisistä tai uusista palveluista. Asiakassegmentoinnin avulla voidaan markkinointiviestintä kohdistaa mahdollisimman osuvasti kuhunkin asiakasryhmään.

Sote-alan palveluissa on myös oleellista huomata, että palveluiden ostaja saattaa olla eri henkilö kuin palvelun käyttäjä (esimerkiksi palvelun käyttäjänä voi olla muistisairas henkilö ja palvelun ostajana omainen). Siten yrityksen on pitäisi tunnistaa, missä määrin markkinointiviestintää kohdennetaan palvelun käyttäjälle ja toisaalta, kuinka tavoitetaan palvelun potentiaaliset ostajat.

Asiakkaita voidaan segmentoida usealla eri tavalla. Voidaan segmentoida eli ryhmitellä esimerkiksi

  • asiakkaan käyttäytymisen perusteella: mitä palveluita asiakas haluaa käyttää ja milloin (esim. tiettyjen palvelujen ostotiheys, satunnainen asiakas / vakituinen asiakas)
  • asiakkaan tavoitteleman hyödyn perusteella (esim. edullisin / monipuolisin palvelu)
  • asiakkaan demografisten tekijöiden perusteella (esim. ikä, sukupuoli, tulotaso, paikkakunta, perheen elinkaaren vaihe, asuintapa, kieli)
  • asiakkaan elämäntavan ja kiinnostusten perusteella (esim. harrastukset, aktiviteetit, elämäntyyli)

Esimerkki: Lasten fysio- ja toimintaterapiapalveluita tarjoava yritys tarjoaa Kela-korvattua kuntoutusta sekä erityislasten toiminnallisia harrastekerhoja liitännäispalveluineen. Lasten harrastekerhojen aikana tarjotaan vanhemmille mahdollisuus hierontaan, kuntosaliin tai muihin hyvinvointipalveluihin. Yritys on päättänyt suunnata liiketoimintaansa omalla rahalla maksaviin asiakkaisiin. Asiakkaina olevat lapset eivät valitse palvelun tuottajaa, vaan ostajana ovat lasten vanhemmat. Yritys haluaa nyt panostaa valitsemaansa asiakas/ostajasegmenttiin:

Vakavaraiset ruuhkavuosia elävät liikunnalliset ja hyvinvoinnista kiinnostuneet vanhemmat, joilla on alle 12-vuotiaita erityslapsia.

Asiakkaiden tunnistaminen ja asiakasryhmän ymmärtäminen ovat perustana siihen, että valitaan kullekin asiakassegmentille sopiva markkinointikanava, jolla asiakassegmentin tavoittaa mahdollisimman hyvin ja markkinointiviesti puhuttelee ja aktivoi toteutuksellaan ja sisällöllään valittua asiakasryhmää.

Navigaattorin palvelumuotoilu-osuudessa on kuvattu asiakasprofilointia ja esimerkkinä käytettyä asiakkaan profiilikorttia voidaan hyödyntää myös markkinoinnin asiakassegmentoinnissa.

Todennäköisesti organisaatiolla ei ole resursseja keskittyä kaikkiin mahdollisiin asiakkaisiin/asiakassegmentteihin. Markkinointi kannattaa kohdistaa niihin asiakassegmentteihin, jotka ovat yritykselle kaikista kannattavimpia.

Asiakkaan ostoprosessi

Asiakas käy läpi monta vaihetta, ennen kuin päätyy ostamaan tuotteen tai palvelun. Prosessi voi olla erilainen riippuen siitä, mistä toimialasta tai palveluista on kysymys. Digiaikana on tarjolla paljon tietoa verkossa, joten asiakas itse voi olla prosessia eteenpäin vievä voima hakiessaan tietoa itselleen kiinnostavista asioista. Oheisessa kuvassa esitetään ostoprosessin vaiheet yleisellä tasolla (kuvio 1).

Asiakkaan ostopäätös
KUVIO 1 Asiakkaan ostopolun vaiheet

Ostoprosessi käynnistyy tarpeen tunnistamisella. Potentiaalisella asiakkaalla on jokin tarve, joka pitää ratkaista. Joskus tarve on ulkoisen ärsykkeen synnyttämä, esimerkiksi markkinoinnin tai sosiaalisen ympäristön aikaansaama.

Potentiaalinen asiakas hakee ratkaisuita tarpeeseensa erilaisin keinoin. Nykyisin tiedonhakua tehdään paljolti verkossa. Jopa 88% potentiaalisista asiakkaista aloittaa tuotteen tai palvelun etsimisen hakukoneista (Hakukoneoptimointi SEO 2018).

Tiedonhaun tuloksena potentiaalinen asiakas arvioi erilaisia vaihtoehtoja ja tekee resursseihinsa ja tavoitteisiinsa sopivan ostopäätöksen. Ostopäätökseen vaikuttaa usein muiden kokemukset palvelusta. Asiakkaista kannattaa siis pitää huolta myös virheen tapahtuessa ja hoitaa loppuun asiat kuntoon loppuun asti kunnialla. Siten ei turhaan joudu keskustelupalstoille riepoteltavaksi. Tyytyväisiltä asiakkailta kannattaa pyytää referenssejä. Erään tutkimuksen mukaan jopa 77% asiakkaista jakaa kokemuksensa positiivisesta kokemuksesta jollain kuvion 2 esittämällä tavalla (Customer Success Feeds Business Success 2018).

Tutkimuksen mukaan ystäville kerrotaan hyvästä yrityksestä tai erityisen hyvästä palvelukokemuksesta. Positiivisen kokemuksen siivittämänä jopa neljännes asiakkaista suosittelee oma-aloitteisesti yritystä sosiaalisessa mediassa. (Customer Success Feeds Business Success 2018.)

Markkinoinnilla viestittyihin odotuksiin on vastattava. Erityisen positiiviset tai negatiiviset kokemukset palvelusta suhteessa luotuihin odotuksiin näkyvät herkästi sosiaalisen median palstoilla. Yrityksellä on tärkeää olla selkeä suunnitelma ja resurssit asiakkuuden hoitamiseen ostopäätöksen jälkeen niin, että annettu palvelulupaus myös täytetään.

Ostoprosessin vaiheet voidaan esittää myös markkinoijan näkökulmasta. Seuraavassa kuviossa 3 esitetään, kuinka markkinoinnilla voidaan johdattaa asiakasta ostoprosessissa alun houkuttelusta ostopäätökseen ja aina suosittelijaksi asti.

Asiakkaan ostopolku
KUVIO 3 Asiakkaan johdattelu ostopolulla ja markkinoijan työkalut eri vaiheissa (ThinkFast 2018)

Markkinoijan tehtävä on siis houkutella asiakkaita, tarjota asiakkaalle arvoa tuottavaa sisältöä (opeta ja sivistä), vakuuttaa asiakas tekemään ostopäätös ja innostaa ja sitouttaa asiakkaita myös ostopäätöksen jälkeen. Tyytyväinen asiakas hoitaa markkinointia yrityksen puolesta suosittelemalla yrityksen palveluita eteenpäin.

Markkinoinnin menetelmät ja kanavat

Mitä on inbound- ja outbound-markkinointi?

Markkinointi voidaan jakaa karkeasti inbound- ja outbound-markkinointiin seuraavan taulukon 1 mukaisesti.

TAULUKKO 1 Inbound- ja Outbound-markkinoinnin erot (Digitaalinen markkinointi 2018)

Inbound-markkinointi on tyypillisesti digitaalisissa kanavissa tapahtuvaa omaan asiakassegmenttiin kohdennettua houkuttelumarkkinointia, jonka avulla asiakasta houkutellaan eri tavoin tulemaan vapaaehtoisesti yrityksen ja sen tarjonnan pariin. Inbound-markkinointi perustuu siihen, että yrityksellä on mahdolliselle asiakkaalle kiinnostavaa ja lisäarvoa tuottavaa sisältöä esimerkiksi verkkosivustolla tai asiakaslehdessä ja sisällöllä saadaan potentiaaliset asiakkaat kiinnostumaan yrityksen tarjonnasta.

Outbound-markkinoinnissa markkinoija lähestyy mahdollista asiakasta (”push-markkinointi”). Perinteisiä outbound-markkinoinnin keinoja ovat esimerkiksi printtimainonta, tv-mainokset, mainostaulut, puhelinmarkkinointi, messu- ja seminaariosallistuminen. Outbound-markkinoinnin vahvuutena on tavoittaa suuri joukko ihmisiä ja siten tuoda yritys ja sen tuote tai palvelu potentiaalisten asiakkaiden tietoon. Outbound-markkinointi saattaa olla helpompi aloittaa, sillä sen perinteiset keinot eivät välttämättä vaadi alati muuttuvan digitaalisen markkinoinnin osaamista tai termistön tuntemista.

Molemmilla markkinointitavoilla on puolensa ja yrityksen onkin oleellista tunnistaa oman asiakassegmentin käyttäytyminen ja mistä ostopäätöksen tekijät parhaiten ja tuloksellisimmin tavoitetaan. Kuten aikaisemmin on tullut esille, ostamiseen liittyvä tiedonhaku on digitalisoitunut (esimerkiksi hakukoneiden käyttö tiedonhaussa). Siten inboundista on tullut outbound-markkinointia tehokkaampi markkinoinnin keino. Silti edelleenkin kohderyhmästä riippuen tarvitaan perinteisempiä keinoja, kuten ammatillisissa ja alueellisissa verkostoissa toimimista, ammattijärjestöjen ja ‑liittojen lehtimainontaa sekä suoramarkkinointia.

Digitaalisen markkinoinnin kanavia

Nykyisin oletetaan, että kaikilla yrityksillä on kotisivut. Kotisivut sellaisenaan ovat digitaalisen markkinoinnin kanava, jonka avulla voi jakaa asiakkaalle lisäarvoa tuottavaa sisältöä. On tärkeää, että kotisivut myös löydetään. Sivujen hyvä rakenne ja asiakkaille arvoa tuova sisältö parantavat niiden löydettävyyttä. Löydettävyyttä parantaa myös hakukoneoptimointi, joka perustuu niihin hakusanoihin, joita ihmiset käyttävät hakiessaan tietoa. Hakukoneoptimoinnilla yritys saa sivustonsa hakutuloksissa mahdollisimman ylös. Kerrotaan, että 89% tiedon hakijoista lukee vain ensimmäisen hakutulossivun (Hakukoneoptimointi SEO 2018), joten hakukoneoptimoinnilla on merkitystä löydettävyyden kannalta.

Hakusanoihin perustuu myös hakusanamainonta, jossa tietyn hakusanan käyttäminen tuo asiakkaalle näkyviin yrityksen mainoksen. Hakukoneoptimoinnista ja hakusanamainonnasta ja toteuttamisesta käytännössä löytyy paljon tietoa. Alkuun pääsemiseksi kannattaa tutustua esimerkiksi Työkalut-osiosta löytyvän Yrittäjien Digioppaan lukuun 8

Mikäli oma kohderyhmä tavoitetaan parhaiten sosiaalisessa mediassa, on kannattavaa markkinoida ja luoda sisältöä siellä. Sosiaalisen median kenttä muuttuu jatkuvasti, mutta tällä hetkellä sosiaalisen median keskeisimpiä markkinointikanavia ovat Facebook, Instagram, YouTube, Twitter ja LinkedIn.

Sähköpostiviestintä on edelleen merkittävä markkinoinnin kanava. Hyviä ohjeita sähköpostilistojen luomiseen ja sähköpostityökalujen valintaan antaa Yrittäjien Digioppaan luku 9.

Digitaalisen markkinoinnin kanavien käyttöönottamisesta on tarjolla kohtuullisen edullisia koulutuksia esimerkiksi kauppakamareissa ja Suomen Yrittäjien verkkokoulutuksissa. Internetistä löytyy erilaisia digioppaita ja YouTubesta havainnollisia ohjevideoita.

Mikäli digimarkkinointia halutaan ostaa ulkopuolelta, digitoimistojen keskimääräinen tuntihinta on 153-175 euroa per tunti (Credon kyselytutkimus 2017). Siten päivän työ keskimääräisillä tuntihinnoilla maksaa vähintään tuhat euroa. Digimarkkinointiyritysten hinnoissa on varmasti paljon eroja, sillä digimarkkinointia tehdään suurissa valtakunnallisissa markkinointiviestintäyrityksissä ja pienimmillään palvelun tarjoaa mikroyrittäjä.

Digimarkkinoinnista markkinointiviestintäyrityksen näkökulmasta kertoo Tuomo Lampela Unfair Lean Marketing Oy:stä. Videon kesto on 13 minuuttia.

Markkinointiviestinnän sisältö

Listaa kolme tärkeintä asiaa, jotka haluat viestiä yrityksesi palvelustasi asiakkaalle:

  1. ______________________________________
  2. ______________________________________
  3. ______________________________________

Tarkastele tämän jälkeen kilpailijoiden internetsivustoja tai kilpailijoiden muuta markkinointia ja vertaa omaa markkinointiviestiäsi kilpailijoiden viestiin. Käytettiinkö samoja adjektiiveja (esimerkiksi luotettava, kokenut, suomalainen)? Oletko selvillä, mitä asiakkaat haluavat ja arvostavat, vai lähteekö yrityksesi tarjonta ja tapa toimia ensisijaisesti yrityksen omista lähtökohdista? Miten asiakkaille tuotetaan lisäarvoa kilpailijoita enemmän? Mikä siis tekee yrityksestäsi ja sen palveluista ainutlaatuisia ja näkyvätkö tämä seikat markkinoinnissa?

Markkinointi lähtee liikkeelle yrityksen tavoitteista, arvoista ja jopa olemassaolon tarkoituksesta ja nämä kaiken tulisi näkyä kaikessa käytännön toiminnassa. Markkinoinnin tulee tukea yrityksen tavoitteiden saavuttamista ja viestiä siitä, millä keinoilla yritys tavoitteisiinsa pyrkii. Mitkä ovat siis yrityksen kilpailukeinot ja mitkä erityiset vahvuudet? Mikäli markkinointiviestinnän sisältö on ristiriidassa käytännön toiminnan kanssa, petetään asiakkaan odotukset.

Navigaattorin palvelumuotoilu-osuudessa esitetään visuaalinen Value Proposition Canvas -työkalu, jota voidaan hyödyntää, kun mallinnetaan asiakkaan tarpeita, toiveita ja asioita, jotka mahdollisesti ovat esteenä palvelun hankinnalle. Kun palveluntuottaja ymmärtää asiakasta paremmin, voidaan vastata asiakkaan tarpeisiin, luoda asiakkaalle lisäarvoa ja saadaan kilpailuetua suhteessa muihin palveluntuottajiin. Asiakkaalle merkitykset asiat pyritään markkinointiviestinnän keinoin tuomaan mahdollisimman hyvin asiakkaan tietoon.

Asiakkaille kohdennetussa markkinoinnissa tulee myös ottaa huomioon aiemmin kuvattu asiakkaan ostoprosessin vaihe. Markkinointiviestin sisältö tulee olla erilainen ihmiselle, joka kuulee yrityksestä ja sen palveluista ensimmäistä kertaa verrattuna esimerkiksi jo aiemmin yrityksen palveluita käyttäneelle asiakkaalle.

Asiakkaalle merkityksellinen ja päivittyvä sisältö tuo yritykselle näkyvyyttä myös hakukoneissa (esimerkiksi Google). Asiakkaalle merkityksellisellä sisällöllä voidaan saada uusia asiakkaita ja sitouttaa vanhoja. Esimerkiksi Valio julkaisee Facebookissa ja kotisivuillaan jatkuvasti tuote- ja ravitsemustietoa sekä reseptejä, joissa käytetään Valion tuotteita. F-Secure julkaisee tietoturvablogia ja Kesko julkaisee Pirkka-lehteä. Mehiläinen puolestaan tarjoaa sivuillaan tietoa erilaisista sairauksista. Tietopaketin lukemisen lisäksi ajanvaraus tutkimuksiin on helppoa. Tarjolla on myös 24/7 auki oleva digiklinikka, jonka kautta pääsee online hoitamaan asiaansa eteenpäin. Yritykset tarjoavat myös nykyisin webinaareja eli verkkoseminaareja ja oppaita, joita voi ladata omalle koneelleen.

Hakukoneen käytön yleisyys tiedonhaussa on tuonut uudenlaisia alustoja ja liiketoimintamalleja. Esimerkiksi Klinik Healthcare Solutions Oy tarjoaa verkossa ilmaisen ”Tunnista vaivasi” – työkalun, jonne voi mennä suoraan itse tai sinne ohjautuu, kun hakukoneessa hakee tietoa jollain hakusanalla. (Klinik 2018.)

Esimerkkihenkilöllä on lonkka kipeä ja hän hakee hakukonetta käyttäen tietoa hakusanalla ”lonkkakipu”. Sivuston käyttäjän tavoitteena on saada selville, mistä lonkkakivussa mahtaa olla kysymys ja pitäisikö asiasta huolestua. Klinikin työkalu tarjoaa tietoa erilaisista lonkan alueen vaivoista ja samalla tarjotaan linkkiä lähellä sijaitsevien asiantuntijoiden palveluiden ajanvaraukseen. Klinik ei saa työkalun käyttäjältä mitään maksuja. Sen sijaan asiantuntijat, joiden ajanvaraukseen työkalussa ohjataan, maksavat Klinikille siitä, että ovat mukana palvelussa. (Klinik 2018.)

Digitaalinen asiakkuus ja asiakasanalytiikka

TODO: Digitaalinen asiakkuus (tuotteet ja palvelut) + Asiakasanalytiikka (Taru ja Arttu???)

Digitaalinen asiakkuus (tuotteet ja palvelut) (Taru ja Arttu)

txt

Asiakasanalytiikka (Taru ja Arttu)

txt

Markkinoinnin vaikuttavuus

Markkinointiin käytetty aika ja raha ovat investointeja, joilla pyritään saamaan aikaan tuloksia. Digitaalisen markkinoinnin yleistymisen myötä markkinoinnin vaikuttavuuden arviointi on helpottunut. Digitalisen markkinoinnin aikakaudella kaikesta jää jälki ja näitä jälkiä voidaan analysoida. Markkinoinnin tavoite tulisi pystyä konkreettisesti ilmaisemaan. Tavoitteena voi olla näkyvyyden lisääntyminen (voidaan laskea verkkovierailuja, klikkauksia ja tykkäyksiä), yhteydenottopyyntöjen lisääntyminen tai ostojen/asiakkaiden lukumäärän kasvu. Voidaan myös asettaa mittariksi, kuinka moni asiakkaista on saatu asiakkaiksi markkinoinnin toimenpitein ja paljonko yksi uusi asiakkuus on yritykselle maksanut.

Puhutaan konversiosta ja konversioprosentista, kun puhutaan digitaalisen markkinoinnin tuloksista. Konversioprosentti kuvaa digitaalisessa markkinoinnissa prosenttia, joka sivustolle saapuneista vierailijoista päätyy mainostajan määrittelemään tavoitteeseen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi ostotapahtuma, palveluun rekisteröityminen tai yhteydenottopyynnön jättäminen. Kun esimerkiksi 20% verkkosivuilla kävijöistä jättää yhteydenottopyynnön, puhutaan verkkosivustolla kävijöiden konversioprosentin olevan 20%, kun tavoitteena oli yhteydenottopyyntöjen hankkiminen.

Markkinoinnin digikanavien osalta Web-analytiikka tarjoaa mahdollisuuden analysoida eri markkinointikanavien toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Analytiikka auttaa kehittämään markkinointia vaikuttavammaksi. Mikäli markkinointitoimenpide verkossa ei tuota tulosta, kannattaa muuttaa toimintaa.

Pelkästään omilta kotisivuilta saadaan paljon tietoa. Kotisivuilla kävijöitä ja heidän toimintaansa sivuilla voidaan analysoida ilmaiseksi esimerkiksi Google Analytics -työkalulla. Saadun tiedon perustella voidaan tehdä kotisivuista entistä helppokäyttöisemmät ja nähdään, mitkä sisällöt kiinnostavat asiakkaita ja mikä tuo kauppaa. Google Analyticsin käyttöönotosta on lisää tietoa Työkalupakkiosion Yrittäjän digioppaassa.

Vastaavaa markkinoinnin vaikuttavuuden analysointia on mahdollista tehdä myös mainonnasta, joka tapahtuu verkon ulkopuolella. Esimerkiksi printtimainonnan yhteyttä myyntilukuihin ei saada suoraan analytiikkaohjelmasta, mutta panostuksen tuloksellisuus tulisi kuitenkin pyrkiä arvioimaan.

Markkinointisuunnitelma

Yrityksen markkinoinnin tulisi olla suunnitelmallista, jotta resursseja ei hukata ja toimitaan järjestelmällisesti ja aikataulutetusti. Markkinointisuunnitelma on käytännön työkalu, jossa kuvataan markkinoinnin keinot, joilla pyritään tavoitteisiin. Markkinointisuunnitelmassa

  • analysoidaan ensin yrityksen ja sen palveluiden ominaisuudet esimerkiksi SWOT-analyysiä käyttäen (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats). (SWOT löytyy työkalut-osiosta liitteenä)
  • määritellään yrityksen tavoitteet ja kilpailukeinot.
  • kuvataan organisaatiolle tärkeät asiakaskohderyhmät (sekä olemassa olevat että uudet asiakkaat)
  • asetetaan markkinoinnille selkeät ja mitattavat tavoitteet.
  • määritellään asiakaskohderyhmälle sopivat markkinointitoimenpiteet käytännössä.

Hyvä markkinointisuunnitelma sisältää lisäksi markkinointibudjetin (raha ja käytetty aika) ja markkinointitoimenpiteiden aikataulutuksen (mitä tehdään ja milloin).

Yrityksen tavoitteiden, lähtötilanteen- ja asiakasanalyysin perusteella on helpompi miettiä kullekin asiakassegmentille sopivat markkinointikanava ja –viesti.

Erilaisia markkinointisuunnitelmapohjia ja esimerkkejä löytyy runsain mitoin verkosta. Työkalupakki-osiossa löytyy muutamia valmiita pohjia, joita voi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi.

Markkinoinnin työkalupakki

Markkinointisuunnitelmapohjia verkossa:

Markkinointibudjettipohja:

Ajankohtaista uutisointia ja trendejä markkinoinnin ja mainonnan maailmasta:

Myyntiin ja markkinointiin liittyvää koulutusta ja itseopiskelumateriaalia:

Lähteet ja lisälukemisto

Credon kyselytutkimus. 2017. Luettu 16.10.2018
https://www.getcredo.com/digital-marketing-industry-pricing-survey/

Customer Success Feeds Business Success. 2018. HubSpot. Luettu 20.10.2018
https://research.hubspot.com/customer-success

Hakukoneoptimointi SEO. 2018. Suomen digimarkkinointi Oy. Luettu 18.10.2018.
https://www.digimarkkinointi.fi/hakukoneoptimointi-seo

Klinik-työkalu. Luettu 17.10.2018.
https://klinik.fi/

Lampela, T. 2018. Haastattelu 2.10.2018
https://youtu.be/0wr0laem120

Myynnin ja markkinoinnin digitesti. Yrittäjät. Luettu 25.10.2018
https://goo.gl/9DeSyj

Salo, J. 2017. Digitaalisen markkinoinnin manuaali. Opas markkinointijohtajille etulinjan insinööreiltä. Helsinki: Solinor Oy.

ThinkFast. Luettu 17.10.2018
https://thinkfast.fi/

KUVAT:

Pixabay
https://pixabay.com/en/