Kestävä toiminta

Sote-alalla merkittäviä ympäristövaikutuksia tuottavat materiaalinkulutus, jätehuolto sekä laitosten ja toimitilojen vedenkulutus sekä ruokailu. Toiminta- ja työtavat ovat avainasemassa ympäristövaikutusten vähentämisessä.

Suuri osa sote-alalla syntyvästä jätteestä koostuu potilaiden ja asiakkaiden hoidossa käytettävistä kertakäyttötuotteista. Niiden korvaaminen kestävillä vaihtoehdoilla tuo usein säästöjä sekä hankinta- että jätehuoltokustannuksissa. On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei potilas- ja asiakasturvallisuus vaarannu taloudellisten tai ekologisten syiden vuoksi. Uudenlaisia toimintamalleja suunniteltaessa on hyvä huomioida, että monesti tietoisuus tuotteiden hinnasta on suurempi motivaattori materiaalien harkitsevampaan käyttöön kuin tietoisuus jätteen määrästä. Ammattilaiset haluavat toimia ympäristövastuullisesti, mutta toimintaympäristö ei aina tue sitä. On tärkeää, että esim. lajittelulle on mietitty toimiva ja helppokäyttöinen toimintamalli ja ohjeiden tulee olla kaikkien työntekijöiden tiedossa.

Ympäristöasiat ovat tiiviissä yhteydessä ihmisen hyvinvoinnin kanssa. Ympäristöriski on usein myös terveysriski, ja organisaatiolle aina maineriski. Ihmisen ja ympäristön turvallisuutta edistävät esimerkiksi  mahdollisimman myrkyttömien tuotteiden valitseminen, turvallinen säilyttäminen, käytön seuranta ja huolellisuus.

Tutkimukset osoittavat myös, että saasteilla ja kasvihuonekaasupäästöillä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Niiden vähentäminen vähentäisi sairauksien esiintymistä, mikä puolestaan säästäisi rahaa terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Sote-alalla tulisi eettisistä syistä kehittää paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssitehokkuutta ja vaikuttavuutta, myös panostaa enemmän päästöjen hallintaan. Sairauksien ennaltaehkäisy vähentää raskaiden sote-palveluiden käyttöä ja siten säästää myös ilmastoa ja luonnonvaroja.

Sote-alan tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Hoidon tulee olla tehokasta ja toimia taloudellisesti kestävällä tavalla. Laadukas sote-ala tuottaa talouskasvua tuottamalla terveyttä ja hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Ekologiset näkökohdat ovat myös osa taloudellisia näkökohtia ja taloudellinen kestävyys on sosiaalisen kestävyyden toteutumisen edellytys.

Vaikka sote-alalla nähdään ensisijaisesti vastuullisuuden sosiaaliset näkökulmat, eettiset arvot ja tasa-arvoisuus, organisaatioiden on oltava kuitenkin taloutensa kannalta vastuullisia ja toiminnan kannattavaa. On tärkeää muistaa julkisen varojen vastuullinen käyttö. Organisaatioissa on pohdittava kannattavuus- ja tulostavoitteiden ohella, millainen kannattavuus on kohtuullinen ja riittävä sekä mitä toiminnalla tavoitellaan. Pitkällä aikavälillä tulee pohtia mitä hankkia, mihin investoida ja mitä priorisoida, mikä tuottaa eniten inhimillistä hyötyä taloudellisesti tehokkaasti.

Sote-alan, teknologian sekä hoitosuositusten jatkuva muutos tuo organisaatioille haasteita, organisaatioiden tulee olla mukana kehityksessä, jotta käytössä olisivat mahdollisimman ajantasaiset resurssit parhaan mahdollisen hoidon tai tuloksen aikaansaamiseksi. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkän tähtäimen visiota; mihin suuntaan toimintaa halutaan ohjata, halutaanko maksimaalista tulosta lyhyellä aikavälillä vai priorisoidaanko esimerkiksi ympäristövastuullisesti tai työhyvinvointia parantaen hankkeisiin, jotka eivät tuota nopeasti tuottoa.

Sote-alalla henkilökunta ei perinteisesti ole kokenut taloudellisia asioita osaksi omaa työtään. Tutkimusten mukaan työn osaksi tunnistettiin yksittäisiä taloudellisia kysymyksiä, kuten kulutustavaroiden saatavuus ja käyttö sekä valinta ja laitehankinnat ja henkilökunta koki, että heillä oli vain rajallinen vaikutus näihin asioihin.

Sosiaalisesti kestävään toimintaan kuuluu ihmisten yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, oikeus sosiaalisen hyvinvointiin, osallisuuteen ja parhaaseen mahdolliseen terveyteen.

Sosiaalisessa kestävässä toiminnassa on kysymys ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa tulevaisuuteensa, vaatia oikeuksiaan ja tuoda esille huolenaiheitaan. Se on näkökulma, joka huomioi muun muassa yhteisöllisen toimintamuotojen kehittämisen sekä ihmisten oman elämänhallinnan vahvistamisen.

Sosiaalinen kestävyys on sote-alan ydintä ja se tulisi huomioida kaikessa toiminnassa. Peruslähtökohtana on potilaan ja asiakkaan asettaminen etusijalle ja hänen tarpeidensa huomioonottaminen yksilöllisesti, tasa-arvoisesti ja -puolisesti ja arvostaen. Hoidon tulee olla saavutettavissa olevaa, tehokasta ja turvallista. Hoidon tulee olla potilaskeskeistä ja rakenteiden tulee tukea turvallista potilaan hoitoa.

Sosiaalisesti kestävä toiminta tulee ulottua koko organisaation toiminnan läpi, keskiössä ihmiset, potilaat, omaiset  ja henkilökunta, joita huomioidaan, arvostetaan ja kohdellaan hyvin. Sosiaalisesti kestävä organisaatio on turvallinen toimintaympäristö, siellä hyvä työkulttuuri ja ilmapiiri, asiallinen käytös ja toiminta ja siellä huomioidaan yksityisyyden suoja.

Henkilöstö on organisaatiossa tärkein resurssi ja sosiaalisesti kestävän henkilöstöjohtamisen keskeisimmät asiat ovat työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, osaamisen kehittäminen ja eettinen organisaatiokulttuuri. Myös muuttuvien  toimintaolosuhteiden huomiointi, kuten hybridityö, teknologia ja digitalisaatio, on tärkeää.

Luovuuden sekä kulttuurisen moninaisuuden laaja huomioiminen edistää kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Oman ja muiden kulttuurien olemassaolon sekä erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen ja erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon kehittyminen on kulttuurisesti kestävässä organisaatiossa tärkeää. Kulttuuri toimii myös työhyvinvoinnin edistäjänä.

Monimuotoisuuden hyväksyminen, arvostaminen sekä ja kaikkien oikeuksien kunnioittaminen on olennaista ja on tärkeää tunnistaa esimerkiksi ennakkoluulojen vaikutus. Sote-alalla on merkityksellistä potilaiden ja asiakkaiden kulttuurin kunnioittaminen ja niiden ominaispiirteiden tunteminen.

Asiakkaalle ja potilaalle ympäristö on todettu olevan merkityksellinen, samoin yhteisö ja sen tarjoama toiminnallisuuden merkitys. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää esimerkiksi taiteen avulla.

Työyhteisössä työkulttuurin ja hyvien tapojen perehdyttäminen ja opettaminen uusille työntekijöille on olennaista. Organisaation dialogisuus, yhteisöllisyys tärkeää, kuulluksi tuleminen ja yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen.

Sote-alan eettiset säännöt korostavat asiakkaan ja potilaan tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Organisaation kestävyyden lähtökohtana ovat sen arvot ja toiminnan eettisyys. Tärkeää toimintatapojen onnistumisessa on työntekijöiden sitoutuminen työhönsä ja arvomaailmojen kohtaaminen.

Kestävä kehitys voidaan kytkeä arvoihin ja ”ammattiylpeyteen” esim. laatuajattelun kautta: laadukas ja vastuullinen toiminta edellyttää myös kestävän kehityksen huomioon ottamista ja edistämistä omassa toiminnassa. Eettisiin kysymyksiin liittyy myös oman alan ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tunnistaminen ja pyrkimys haittojen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen niin yksittäisen työntekijän, työnantajan kuin koko alankin näkökulmasta, esim. ammatti- ja alajärjestöjen kautta.

Lähijohtamisessa tärkeää kyky tunnistaa eettisiä kysymyksiä ja kuormitusta, taito ratkaista eettisiä ongelmia ja rohkeus ottaa puheeksi ja toimia eettisesti.

Työn merkityksellisyys on tutkimusten mukaan työntekijöille yhä tärkeämpää. Työllä koetaan olevan merkitystä, jos työnantajaorganisaatio toimii eettisesti, kestävää tulevaisuutta rakentaen ja yhteistä hyvää edistäen. Työn arvokkuus, sen hyvää tuottava päämäärä ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus ovat merkityksellisyyden keskeiset lähteet. Arvojen näkyminen organisaation toiminnassa vaikuttaa siis myös osaltaan työvoiman saatavuuteen: vetovoimatekijänä rekrytoitaessa ja pitovoimatekijänä perehdytyksessä ja työhyvinvoinnissa.