Muuttuvan toimintaympäristön hallinta

Muutos onnistuu, kun koko työyhteisö on mukana muutoksessa ja muutosta johdetaan. Yhteisön on tunnettava, että heitä kuullaan ja heidän kysymyksiinsä sekä tunteisiin vastataan koko muutosprosessin ajan. Tämä vaatii psykologisesti turvallista ilmapiiriä. Muutoksen johtajan tulisi olla siten oikeudenmukainen, vastuuntuntoinen, avoin, rehellinen ja empaattinen kaikissa toimissaan. Johtajan tehtäviin kuuluu myös standardin eli toiminnan laadun vaaliminen. Lisäksi muutoksessa onnistuvassa työyhteisössä vallitsee ihmiskäsitys, joka perustuu vapauteen. Hyvässä työyhteisössä on esimerkiksi yhteisesti sovitut pelisäännöt ja eettiset ohjeet usein strategiassa mainittu. Johtaja toimii tässä eettisten ohjeiden toimeenpanossa esimerkkinä. Hyvä muutoksen johtaja hyväksyy myös epäonnistumiset ja niistä opitaan työyhteisössä yhdessä.

Jokaisella kehittyvällä myönteisesti muuttuvalla organisaatiolla on olemassa strategia ja visio, joka on viestitty koko työyhteisöön. Muutosjohtaja liikkuu strategisella tasolla ja saa tiimit mukaan strategian toteuttamiseen operatiivisella, toiminnan konkreettisella tasolla. Muutosjohtajalla on kokonaiskuva organisaation tilanteesta. Yhteys operatiiviseen tasoon on olemassa, mutta muutoksen johtaja ei ”minimanageroi”. Tiimeillä on delegoidut operatiiviset tehtävät. Muutosjohtaja osaa delegoida tehtäviä ja säilyttää omassa työssään strategisen kokonaiskuvan tason.

Hyvät vuorovaikutustaidot, erityisesti kuuntelun taidon ja läsnäolokyvyn, omaava muutosjohtaja onnistuu muutoksen johtamisessa. Johtajan olisi hyvä osata olla enemmän hiljaa ja kuulla aidosti, mitä työntekijöillä ja tiimeillä on sanottavaa. Ihmisillä on luontaisesti pääsääntöisesti tavoitteena yleisesti työssään menestyä ja tehdä työnsä hyvin motivoituneesti. Johtajan on siten luotettava tiimiinsä. Tiimien työtä muutosjohtajan on johdettava, näytettävä suunta ja kirkastettava tavoitteet sekä kerättävä ja annettava palautetta. Johtajan on oltava tavoitettavissa sekä viestittävä muutossuunnitelmasta ja -mittareista, tuloksista ja aikatauluista jatkuvasti ja säännöllisesti vaikka ei olisi uutta viestittävää.

Muutoksen johtajalla tulee olla riittävä osaaminen eli tieto ja taito toiminta-alasta sekä muutosvoimista. Hän tuntee ja osaa noudattaa alan lakeja ja säädöksiä. Tämä tuo turvallisuutta ja uskottavuutta työyhteisöön. Muutoksen johtaja tunnistaa muutoksen tarpeen organisaatiossa sisäisesti ja ulkoisesti. Osaava muutoksen johtaja pystyy luomaan suunnitelman, miten muutos toteutetaan ja saa henkilökunnan mukaan. Muutos vaatii muutosmyönteisiä agentteja työyhteisöstä.

Henkiseen joustavuuteen kuuluu mm. resilienssin käsite. Johtajan on hyvä miettiä, haluaako hän olla esimerkillään säilyttäjä vai edistäjä. Henkinen joustavuus vaatii taitavaa itsereflektiota ja omien mahdollisesti pinttyneiden tai luutuneiden toimintatapojen ja -ajatusten päivitystä. Uskallusta kysyä tiimiltä palautetta ja muuttaa omaa toimintaa.

Tunteet kuuluvat työelämään ja muutokseen. Tunneäly ja tilannetaju ovat arvokkaita ominaisuuksia johtajassa. Tunneälykäs johtaja tunnistaa ja havaitsee omat tunteensa ja työyhteisön jäsenien tunteita sekä tunnetiloja. Hän käsittelee niitä yhdessä työyhteisössä tarvittaessa ja ottaa ne oppimisen kohteiksi. Itsetuntemus on johtamisen ydintaito ja tähän perustuu tunneäly. Muutosjohtaja kehittää itseään tunnetilojen hallinnassa ja puheeksi otossa palautteen avulla.

Muutoksen johtaminen vaatii vahvaa uskoa tekemiseen. Teot ratkaisevat ja tulokset – eivät puheet ja suunnitelmat. Siten muutosjohtajan on oltava empaattisuuden ja eettisyyden lisäksi tuloshakuinen, sillä hän vastaa strategian ja vision toteuttamisesta organisaatiossa. Muutosjohtaja on itsekurinalainen, reipas ja vaalii etenemistä sekä tekemistä. Tässä työssä hänen on vaalittava tiimissä merkitystä, miksi muutos tehdään ja annettava jatkuvaa kannustavaa tai korjaavaa palautetta.

Muutosjohtajan tavoitteet työlleen tulevat organisaation strategiasta ja usein korkeimmalta johdolta. Muutos ei aina ole työyhteisössä kaikkien toivomaa. Tämä aiheuttaa tunteita työntekijöissä ja myös johtajassa itsessään. Johtamisessa on kyse suurimmaksi osaksi itsensä johtamisessa. Keskeistä on tunnistaa, että yksinäisyyden tunne kuuluu ”prosessiin”.  Tämän vuoksi muutosjohtaja tarvitsee pieniä ja isompia onnistumisia muutosprosessien eteenpäin viemisessä. Onnistumiset välitetään koko työyhteisöön ja niistä iloitaan yhdessä.

Muutosjohtaja tuntee organisaatiorakenteen ja tunnistaa oman työnsä rajat sekä osaa delegoida ja priorisoida sekä pyytää apua tarvittaessa. Työhyvinvointikyky on työelämän perustaitoja ja tässä johtaja toimii esimerkkinä. Hän tunnistaa missä kohtaa asiat riitelevät ja missä kohtaa ihmiset. Hän osaa käyttää apunaan tarpeen vaatiessa työnohjausta, vertaistukea, työterveyttä ja osaa rajata työ- ja vapaa-aikansa.

Muutosjohtaja on työyhteisössään erityisessä asemassa ja hänellä on siksi oltava oma johtotiiminsä sekä esihenkilönsä, jonka kanssa hän voi jakaa muutokseen liittyviä onnistumisia, haasteita, tavoitteita sekä tuloksia rehellisesti saaden omalle toiminnalleen palautetta. Tämän tiimin on oltava luottamuksellinen. Sen lisäksi jokaisella työntekijällä, niin myös muutosjohtajalla, tulee olla oma vapaa-aikaelämä, missä on omat vapaa-ajan tukiverkostot. Tämä mahdollistaa työssä jaksamisen sekä työhyvinvoinnin. Kun muutosjohtaja voi itse hyvin, voi myös muutos hyvin sekä työyhteisö.