Teemavalikko
Lait haltuun
Johdanto
Suomessa on viimeisien vuosien aikana pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Poliittinen päätöksenteko on ollut vaiherikasta ja uudistus on hetkittäin edennyt varsin keikkuen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat uusiutumaan ja modernisoitumaan digitaalisten palvelujen kehittymisen, keinoälyn ja moninaisen terveysteknologian kautta merkittävästi riippumatta siitä minkälainen on poliittinen jakaantuminen hallituksessa sekä eduskunnassa. Tässä työpaketissa on tarkoituksena orientoida lukija sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeiseen lainsäädäntöön ja sote-uudistukseen vuonna 2022. Lakiosuudessa käsitellään myös keskeisiä työnantajan, lähiesimiehen ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia.
Sote-uudistukseen liittyy keskeisesti uusien hyvinvointialueiden muodostuminen. Sote-uudistus tulee vaiheittain ja oleellisia asioita siihen liittyen on hyvä seurata sosiaali- ja terveysministeriön sekä alueuudistuksen sivuilta.
Testaa
- Tunnen sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeisimmän lainsäädännön?
- Tiedän millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijällä on?
- Tiedän millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on?
- Tiedän kenellä on rahoitusvastuu sote-palveluista?
- Tiedän mikä on sote-keskus?
- Tunnistan sote-uudistuksen tarkoituksen ja tavoitteet?
- Tiedän mikä on YTA?
- Ymmärrän ketkä päättävät hyvinvointialueiden asioista?
- Tiedän sote-uudistusta koskevan keskeisimmän lainsäädännön?
Jos vastasit johonkin kysymykseen “en” tai “ehkä”, tutustu tämän työpaketin teksteihin ja linkkeihin. Sote-lainsäädännön ja alueuudistuksen lakien ja säädösten ymmärtäminen ja soveltaminen omaan työhön vaatii käsitteistön tuntemista ja käytännön pohdintaa.
Keskeiset käsitteet
Digitalisaatio / digi-palvelut
Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen teknologian hyödyntämistä ihmisten arjessa, palveluissa ja työelämässä. Digitalisaatio on laaja käsite ja se liittyy sekä tietoteknisiin ratkaisuihin (ICT-ratkaisut) että digitaalisiin eli sähköisiin palveluihin ja välineisiin. Se tarkoittaa myös sitä, että tietojärjestelmät ja uudet digi-palvelut (sähköiset palvelut) tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin.
Digitalisaatio on olennainen osa sote-uudistusta. Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja entistä tehokkaammin. Digi-palvelut antavat jatkossa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää itse omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään. Digitalisaation avulla asiakkaan ajantasaisia tietoja voidaan käyttää kaikissa palveluja asiakkaalle antavissa eri organisaatioissa nykyistä helpommin.
Hyvinvointialueet
Hyvinvointialue määritellään koostuvan kunnista ja valtiosta . Hyvinvointialueille on lailla säädetty tehtävät, jotka hyvinvointialueen on järjestettävä. Kyseisiä lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Hyvinvointialueita on yhteensä 21, mutta Helsinki ei kuulu näistä mihinkään, koska Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä omalla alueellaan jatkossakin itse.
Lähipalvelut
Lähipalveluilla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Sote-lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa, ja ne ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Lähipalveluiden järjestämisvastuu tulee jatkossa olemaan hyvinvointialueilla.
Palveluseteli
Palveluseteleillä on tarkoituksena edistää valinnanvapautta ja mahdollisuuksia hankkia palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluseteleillä on mahdollista hankkia sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joita kunnan tai kuntayhtymän on määrä järjestää asukkailleen. Sosiaali- tai terveydenhuollon edustajan on arvioitava palvelusetelin tarpeen. Palvelusetelin voi saada asuinkunnan terveysasemalta, sosiaalivirastosta sekä kunnan muista palveluyksiköistä. Kunta päättää itse ottaako se palvelusetelin käyttöön. Palveluseteli ei ole käyttökelpoinen kiireellisessä tai tahdosta riippumattomassa hoidossa.
Palvelutarpeen arviointi
Rahoitusvastuulla tarkoitetaan vastuuta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta. Koko maassa rahoitusvastuu on valtiolla, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Hyvinvointialue kohdentaa rahoituksen laissa säädetyllä tavalla ja itse tarkemmin määrittämällään tavalla palvelun tuottajille. Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat sote- ja pelastustoimen kustannuksista perustuvat kuntien vuoden 2021 talousarvioiden sekä vuoden 2022 taloussuunnitelmatietoihin. Tällä hetkellä rahoituslaskelmien laatimiseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta koronapandemian vaikutusten vuoksi. On mahdollista, että laskelmia päivitetään vielä useampaan kertaan ennen lopullista laskentaa.
Rahoitusvastuu
Rahoitusvastuulla tarkoitetaan vastuuta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta. Koko maassa rahoitusvastuu on valtiolla, joka rahoittaa maakuntien toiminnan.
Maakunta rahoittaa järjestämisvastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta kohdentaa rahoituksen laissa säädetyllä tavalla ja itse tarkemmin määrittämällään tavalla palveluntuottajille.
Sosiaali- ja terveyskeskus, sote-keskus
Tällä vaalikaudella Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksessa yksi tavoite on parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa sekä vahvistaa perustason palveluita. Jotta tällainen tavoite pystyttäisiin saavuttamaan, on käynnistetty Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Kyseinen ohjelma on tarkoitus toteuttaa vuosina 2020–2023. Sote-keskus -ohjelman tavoitteina on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja jatkuvuutta, siirtää painotusta enemmän ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa kyseisten palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä vahvistaa palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus. Sote-keskuksiin on tarkoitus koota esimerkiksi perusterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluita ja kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluita.
Sote-integraatio ja eheä palvelukokonaisuus
Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan eli maakunnan vastuulle. Integraation avulla parannetaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestetään palvelut kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa sitä, että hänen tarpeitaan arvioidaan kokonaisuutena ja tieto siirtyy sujuvasti eri toimijoiden välillä. Näin asiakas saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti, sujuvasti ja oikeaan aikaan.
Sote-uudistus
Sote-uudistuksessa esille tulevat muutokset koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea. Uudistuksen tarkoituksena on tehdä muutoksia näiden palveluiden järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen parantamiseksi.
Valinnanvapaus
Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu eri tavoin sen perusteella millaisesta palvelusta on kyse. Perustason palveluissa asiakas voi valita yhtiön tai muun yhteisön ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön.
Erityisosaamista edellyttävissä palveluissa asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Asiakas voi valita minkä tahansa maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän toimipisteen.
Lisäksi asiakkaan valinnanvapaus toteutuu silloin kun hän saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Palvelun voi tällöin tuottaa yhtiö, järjestö tai ammatinharjoittaja.
YTA
Hyvinvointialueiden kehittämistä ja yhteistyötä varten on kehitetty viisi yhteistyöaluetta, joiden nimet määräytyvät ilmansuuntien mukaan. Esimerkiksi Pirkanmaan, Kanta- Hämeen ja Etelä-Pojanmaan hyvinvointialueet kattavan yhteistyöalueen nimi on Sisä-Suomen yhteistyöalueet. Yhteistyöalueiden tulee olla maantieteellisesti yhtenäisiä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, asiakas- ja potilasturvallisuuden ja palvelujen saatavuuden kannalta toimivia kokonaisuuksia. Hyvinvointialueiden, jotka kuuluvat yhteistyöalueeseen, tulee sote-järjestämislain mukaan laatia hyvinvointialueiden yhteistyösopimus. Sopimuksen sisällöstä säädetään laissa.
Sote-uudistuksen keskeiset lait
Sote-uudistuksen lainsäädäntö koskee useita lakeja, kuten:
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)
- Laki pelastustoimen järjestämisestä (613/2021)
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021)
- Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021)
- Laki hyvinvointialueesta (611/2021)
- Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki (614/2021)
- Laki hallintolain muuttamisesta (637/2021)
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta (711/2021)
- Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta (617/2021)
- Laki tuloverolain muuttamisesta (619/2021)
- Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (618/2021)
Työnantajan ja lähiesimiehen oikeudet ja velvollisuudet
Työnantajan ja lähiesimiehen osalta keskeisin toimintaa sääntelevä lainsäädäntö pohjautuu työsopimuslakiin (55/2001), yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014), henkilötietolakiin (523/1999), lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sekä työturvallisuuslakiin (738/2002) (Hietala ym. 2015, 149-150, 157, 166, 171). Edeltäviä lakeja täydentävät merkittävästi työterveyshuoltolaki (1383/2001) ja tasa-arvolaki (609/1986) . Näiden lisäksi voidaan työnantajan ja lähiesimiehen toimintaa sote-alalla katsoa säätelevän merkittävästi myös hallintolain (434/2003), julkisuuslain (621/1999), kuntalain (410/2015), tietosuojalain (1050/2018) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (679/2016).
Kyseiset lait luonnollisesti ohjaavat keskeisesti myös työntekijän toimintaa työelämässä. Työnantajan oikeuksiin kuuluu työn johtaminen sekä sitä koskevien määräysten anto, työntekijän ottaminen töihin sekä työsopimuksen purkaminen tai irtisanominen lain mukaan. Velvollisuuksia ovat sen sijaan työntekijöiden kokonaisvaltaisesta työterveydestä ja turvallisuudesta huolenpito, ohjaavan lainsäädännön noudattaminen, työntekijöiden yhdenvertainen ja kunnioittava kohtelu sekä työntekijän ammattitaidon kehityksen ja työilmapiirin edistäminen.
Lähiesimiesten osalta juridinen osaaminen ja lainsäädännön hallitseminen työelämässä karttuu kokemuksen sekä työvuosien varrella, mutta lainsäädännön jatkuvasti eläessä ja sote-alalla olevan resurssipulan vuoksi tuo näiden kahden yhdistäminen omat haasteensa ajantasaisen lakitiedon ylläpitämiseen. Tulevan sote-uudistuksen myötä lähijohtajan lakitietämys sekä sen päivittäminen korostuu ennestään: suuremmissa organisaatioissa hän saa tuekseen organisaation lakimiehet sekä hallinnon, mutta pienemmissä ja keskisuurissa yrityksissä vastuu lainsäädäntöä koskevan tietotaidon päivittämisestä jää lähiesimiehelle itselleen.
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Työntekijän oikeuksiin katsotaan kuuluvan oikeus terveysturvalliseen työympäristöön, lupaan yhdistyä ja kokoontua, työehtosopimuksen (TES) mukaiseen palkkaan sekä lakien, asetusten ja tehtyjen sopimusten mukaiseen suojaan. Edelleen velvollisuuksiksi lukeutuvat huolellisuus, ohjeiden noudattaminen, kilpailevasta toiminnasta pidättäytyminen, työnantajan edun huomiointi, työaikojen noudattaminen sekä yritys- ja ammattisalaisuuksien pitäminen. Sote-ala huomioiden, on työntekijällä lisäksi oikeus ja velvollisuus kehittää itseään sekä pitää yllä ammattitaitoaan esimerkiksi täydennyskoulutuksen muodossa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaiden ja potilaiden kanssa toimitaan usein moniammatillisesti, ja alan asiantuntijoilla on velvollisuus tuoda tietotaitonsa osaksi potilaan ja asiakkaan laadukkaan hoidon edistämistä. Salassapitovelvollisuus korostuu sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikessa toiminnassa, jota potilaiden ja asiakkaiden kanssa tehdään ). Työsopimuslaissa (2001/55) säädetään työnantajan lisäksi työntekijän velvollisuuksista.
Pohdintatehtävät
- Mikä merkitys uusilla laeilla on asiakkaille ja potilaille?
- Mitkä oleelliset lait minun olisi työssäni ja organisaatiossani tunnettava?
- Mistä voin saada apua ongelmatilanteessa liittyen laintulkintaan?
- Kuinka vireillä oleva sote-uudistus vaikuttaa sote-alan organisaatioihin ja niiden toimintaan?
Valinnanvapaus - Haastattelu
“Valinnan vapaus on moraalinen oikeus, valinnan vapautta arvostetaan, mutta käytetään vähän.”
Asiantuntijahaastattelu koulutusjohtaja, TtT, erikoissairaanhoitaja Anne Isotalo. Anne Isotalo toimii Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi sektorin koulutusjohtajana ja hänellä on laaja kokemus julkisen terveydenhuollon johtotehtävistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.
Valinnanvapaus on merkittävin uudistus sote-lainsäädäntöön ja se on mielenkiintoinen etiikan näkökulmasta moraalisena oikeutena, johon asiakkailla ja potilailla on ollut oikeus Suomessa julkisessa terveydenhuollossa. Tämä Istotalon tutkimus antaa hyviä ideoita pohtia asiakaslähtöistä palvelua yrityksissä ja järjestöissä. Asiakas on kuningas!
Tutkimuksessaan Isotalo on kuvannut valinnanvapautta yleisesti julkisessa terveydenhuollossa. Haastattelussa hän vastaa lyhyesti tutkimuksensa kolmeen kysymykseen.
- Missä määrin potilaat arvostavat valinnanvapautta?
- Missä määrin potilaat osallistuvat sairaalan valintaan?
- Mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaiden sairaalan valintaan julkisessa terveydenhuollossa?
Lähteet
Aalto. 2021. Mehiläinen: Rekrytointia Helsingin kaupungilta rajoitettu sopimuksissa – Tehyn mukaan kymmenien hoitajien työnhaku on tyssännyt työhistoriaan.
Bruun ja von Koskull. 2012. Työoikeuden perusteet.
di Luca; del Rio; Bosco; di Luca. 2018. Law on advance health care directives: a medical perspective.
Direktiivi 93/36/ETY.
Girard. 2021. Interprofessional education and collaborative practice policies and law: an international review and reflective questions.
Helsingin kaupunki. 2021. Palkkakartelliväitteet eivät pidä paikkansa.
Hietala.; Kaivanto; Valvisto. 2015. Esimiehen käsikirja.
Howell. 2015. Knowing your legislation.
Karttunen. 2021. Juridinen osaaminen lähijohtajan työn tukena.
THL. 2021. Tasa-arvolaki.
THL. 2022. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus.
Työsopimuslaki 55/2001.
Työsuojelu.fi -sivusto. 2021. Oikeudet ja velvollisuudet työssä.
Työturvallisuuslaki 738/2002.
Valtioneuvosto. 2022a. Mikä sote-uudistus?
Valtioneuvosto. 2022b. Mikä on hyvinvointialue?
Valtioneuvosto. 2022c. Hyvinvointialueiden perustaminen.
Valtioneuvosto. 2022d. Rahoituslaskelmat.
Valtioneuvosto. 2022e. Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista voimaan maaliskuussa.
Valtioneuvosto. 2022f. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen keskeiset lait.
Valtiovarainministeriö. N.d. Sote-uudistus muuttaa kuntien tehtäviä ja julkishallinnon rakenteita.