logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Lait haltuun

Johdanto

Suomessa on viimeisien vuosien aikana pyritty uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Poliittinen päätöksenteko on ollut vaiherikasta ja uudistus on hetkittäin edennyt varsin keikkuen. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat uusiutumaan ja modernisoitumaan digitaalisten palvelujen kehittymisen, keinoälyn ja moninaisen terveysteknologian kautta merkittävästi riippumatta siitä minkälainen on poliittinen jakaantuminen hallituksessa sekä eduskunnassa. Tässä työpaketissa on tarkoituksena orientoida lukija sosiaali- ja terveyspalveluiden lakien käsitteistöön ja lähteisiin.

Sosiaali- ja terveysalan uudistus sekä maakuntauudistus liittyvät oleellisesti yhteen.  Sote-uudistus tulee vaiheittain ja oleellisia asioita siihen liittyen on hyvä seurata sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta ja alueuudistuksen sivuilta.

Kuten:

https://stm.fi/sotepalvelut/lainsaadanto

https://alueuudistus.fi/etusivu

Testaa

  1. Tunnen sosiaali- ja terveyspalveluiden lainsäädännön?
  2. Tiedän mitä valinnanvapaus tarkoittaa sote-palvelujen järjestämisessä?
  3. Tunnen asiakassetelin ja palvelusetelin sekä tiedän niiden välisen eron?
  4. Tiedän mikä on asiakassuunnitelma?
  5. Ymmärrän henkilökohtaisen budjetin idean?
  6. Tiedän mikä on sote-keskus?
  7. Tiedän mikä on maakunnan liikelaitos?
  8. Tiedän kenellä on rahoitusvastuu sote-palveluista?
  9. Tunnistna mikä on sote-integraation tavoite?
  10. Tiedän mikä on kapitaatiokorvaus?

Jos vastasit johonkin kysymykseen “en tai ehkä”, tutustu tämän työpaketin teksteihin, videoon ja linkkeihin. Sote-lainsäädännön ja alueuusituksen lakien ja säädösten ymmärtäminen ja soveltaminen omaan työhön vaatii käsitteiden tuntemista ja käytännön pohdintaa.

Keskeiset käsitteet

Asiakasseteli

Asiakassetelillä tarkoitetaan sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset asiakassetelissä määrättyyn arvoon saakka. Setelissä määritellään palveluja ja niiden enimmäiskustannus. Asiakassetelin voi myöntää maakunnan liikelaitos, sosiaali- ja terveyskeskus tai suunhoidon yksikkö.  Kyse ei ole asiakkaan käteen tai tilille annettavasta rahasta tai setelistä. Asiakasseteli tarkoittaa, että setelin antaja sitoutuu korvaamaan palveluntuottajalle palvelun kuluja setelissä määriteltyyn euromäärään asti.

Asiakas voi valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi sellaisen tuottajan, jonka maakunta on hyväksynyt. Maakunnan liikelaitoksen on annettava asiakkaalle tietoa palvelun tuottajista, joilta asiakas voi saada palveluja asiakassetelin perusteella. Nykyisin käytössä olevat, kunnan myöntämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelit poistuvat käytöstä 1.1.2020.

Asiakassuunnitelma

Asiakassuunnitelma on asiakkaan palvelutarpeeseen perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut käytännössä toteutetaan. Asiakassuunnitelmaan kirjataan kaikki asiakkaan palvelut, miten palvelut tuotetaan ja miten varmistetaan asiakkaan kaikkien palvelutarpeiden arviointi kokonaisuutena. Asiakassuunnitelman laatii asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti sosiaali- ja terveyskeskus tai maakunnan liikelaitos. Asiakkaalle laaditaan vain yksi asiakassuunnitelma. Se sisältää kaikki palvelut, vaikka hän tarvitsee sekä liikelaitoksen että sote-keskuksen tuottamia palveluja.

Digitalisaatio / digi-palvelut

Digitalisaatio tarkoittaa digitaalisen teknologian hyödyntämistä ihmisten arjessa, palveluissa ja työelämässä. Digitalisaatio on laaja käsite ja se liittyy sekä tietoteknisiin ratkaisuihin (ICT-ratkaisut) että digitaalisiin eli sähköisiin palveluihin ja välineisiin. Se tarkoittaa myös sitä, että tietojärjestelmät ja uudet digi-palvelut (sähköiset palvelut) tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mahdollisimman hyvin.

Digitalisaatio on olennainen osa sote-uudistusta. Digitalisaation avulla sosiaali- ja terveyspalveluja voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja entistä tehokkaammin. Digi-palvelut antavat jatkossa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää itse omaa hyvinvointiaan, terveyttään ja toimintakykyään.  Digitalisaation avulla asiakkaan ajantasaisia tietoja voidaan käyttää kaikissa palveluja asiakkaalle antavissa eri organisaatioissa nykyistä helpommin.

Henkilökohtainen budjetti

Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitseva vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi saada henkilökohtaisen budjetin maakunnan liikelaitokselta. Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa maakunnan liikelaitoksen sitoumusta korvata asiakkaan palvelun kustannukset henkilökohtaisessa budjetissa määrättyyn arvoon saakka. 

Maakunnan liikelaitos määrittää ennalta henkilökohtaisella budjetilla rahoitettavat palvelut ja budjetin euromäärän. Asiakas voi hankkia tarvitsemiaan palveluja tämän sovitun rahasumman mukaisesti. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

Henkilökohtaisen budjetin saaminen edellyttää: asiakkaalle on laadittu asiakassuunnitelma ja sen yhteydessä on arvioitu edellytykset henkilökohtaiselle budjetin käytölle. Edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee jatkuvaa ja laaja-alaista apua tai tukea ja että hän pystyy joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hallinnoimaan henkilökohtaiseen budjettiin kuuluvat palvelunsa.

Asiakas voi itse päättää, mistä hän hankkii asiakassuunnitelmansa mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Asiakas saa yksilölliseen tilanteeseensa sopivia palveluja. Hän voi henkilökohtaisen budjetin turvin hankkia esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan.

Lyhytaikaiset ja tilapäiset sosiaalipalvelut

Sosiaali- ja terveyskeskusten palveluvalikoimaan kuuluvat asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemat sosiaalipalvelut (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito sekä kasvatus- ja perheneuvonta).

Lähipalvelut

Lähipalvelulla tarkoitetaan usein käytettyjä palveluja, joita useimmat ihmiset tarvitsevat elämänsä varrella. Sote-lähipalvelut tarjotaan potilaan ja asiakkaan arjessa, ja ne ovat kohtuullisen helposti saavutettavissa. Lähipalvelut sijaitsevat yleensä joko melko lähellä useimpia ihmisiä, tai ne ovat potilaan tai asiakkaan saatavilla sähköisillä välineillä tai liikkuvina palveluina (kuten terveyskioski, rokotusbussi tms.). Lähipalvelut ovat merkityksellisiä erityisesti paljon ja usein sekä pitkäaikaisesti palveluja tarvitseville asiakkaille tai perheille sekä heille, joiden on vaikea hakeutua etäällä oleviin palveluihin.

Maakunnan omien palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos.  Maakunnan liikelaitos on maakunnan omistama liiketoimintaa harjoittava organisaatio. Maakunnan liikelaitos on osa maakunnan viranomaisorganisaatiota.

Asiakas saa muut kuin suoran valinnan palvelut maakuntansa liikelaitoksesta. Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sote-keskusten ja hammashoitoloiden palveluja eikä asiakassetelillä annettavia palveluja. Maakunta voi kuitenkin tuottaa näitä palveluja perustamalla yhtiön.

Maakunnan liikelaitos tuottaa asukkaille myös suoran valinnan sote-keskusten ja suun hoidon palvelut, jos niitä ei ole muuten saatavilla. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos syrjäseudulle ei tule yksityisiä sote-keskuksia ja hammashoitoloita.

Liikelaitos hoitaa myös muita sille erikseen säädettyjä palveluja ja maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Liikelaitos vastaa tuottamiensa palvelujen edellyttämästä julkisen vallan käyttämisestä eli se voi esimerkiksi tehdä viranomaispäätöksiä. Liikelaitoksen tehtävänä on myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa.

Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen ovat eri asioita

Tuottaminen tarkoittaa sitä, että palvelun tuottaja henkilökuntineen tarjoaa konkreettisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ihmisille. Jatkossa julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tuottaa maakunnan liikelaitos ja yhtiö sekä yritykset ja järjestöt.

Palveluntuottajien kriteerit maakunnassa

Maakunta voi asettaa suoran valinnan palvelun tuottajille sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavan palvelun tuottajille erilaisia kriteerejä ja ehtoja, jotka näiden on täytettävä voidakseen tarjota asiakkaalle palveluja. Kriteerit koskevat palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta sekä palvelujen yhteensovittamista ja ne koskevat kaikkia palveluntuottajia samalla tavalla. Näin turvataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa ja asiakas voi tutustua verkossa maakunnan palveluntuottajiin ja näille asetettuihin ehtoihin.

Palvelutarpeen arviointi

Palvelutarpeen arvioinnilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa määriteltyä asiakkaan palvelutarpeen arviointia sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määriteltyä hoidon tarpeen arviointia.

Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos vastaavat osaltaan asiakkaan palvelutarpeen kokonaisarvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta.

Palveluyksikkö

Palveluyksiköllä tarkoitetaan hallinnollista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palveluyksiköllä voi olla useita toimipisteitä.

Rahoitusvastuu

Rahoitusvastuulla tarkoitetaan vastuuta lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamisesta. Koko maassa rahoitusvastuu on valtiolla, joka rahoittaa maakuntien toiminnan.

Maakunta rahoittaa järjestämisvastuullaan olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta kohdentaa rahoituksen laissa säädetyllä tavalla ja itse tarkemmin määrittämällään tavalla palveluntuottajille.

Sosiaali- ja terveyskeskus, sote-keskus

on palveluntuottajan toimipiste, jossa tuotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palveluja.

Sote-keskuksen vastuulle kuuluu perustason terveyspalveluja ja eräitä lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavia sosiaalipalveluja.

Sote-integraatio ja eheä palvelukokonaisuus

Integraatio eli yhdentyminen tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkien tehtävien ja palvelujen kokoamista yhden toimijan eli maakunnan vastuulle. Integraation avulla parannetaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestetään palvelut kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.

Asiakkaan näkökulmasta sote-integraatio tarkoittaa sitä, että hänen tarpeitaan arvioidaan kokonaisuutena ja tieto siirtyy sujuvasti eri toimijoiden välillä. Näin asiakas saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman helposti, sujuvasti ja oikeaan aikaan.

Suoran valinnan palvelut

ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joissa asiakas voi itse valita palveluntuottajan suoraan itse ilman maakunnan tekemää palvelutarpeen arviointia. Asiakas voi esimerkiksi valita suoraan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Suoran valinnan palvelut on määritelty laissa. Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveysneuvonta ja terveystarkastukset, tavanomaiset käynnit yleislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, toiminta- ja työkyvyn arvioinnit sekä sosiaalihuollon ammattilaisten antama ohjaus ja neuvonta sekä eräät lyhytaikaisesti tai tilapäisesti tarvittavat sosiaalipalvelut, kuten kotipalvelu. Suoran valinnan palvelut -termiä ei käytetä asiakasviestinnässä.

Suoriteperusteinen korvaus – kapitaatiokorvaus

on tuottajalle maksettava korvaus, joka perustuu asiakkaan saamaan yksilöityyn palveluun. Tällöin tuottajalle maksetaan korvaus esimerkiksi yksittäisen toimenpiteen tekemisestä.

Maakunta voi antaa suoriteperusteisia korvauksia sekä sote-keskukselle että suun hoidon yksikölle. Sote-keskus voi saada enintään kolmasosan (1/3) ja suunhoidon yksikkö enintään puolet (½) korvauksista suoriteperusteisesti.

Pääosin tuottajan saama korvaus perustuu kapitaatiokorvaukseen, jonka maakunta maksaa sote-palveluiden tuottajalle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden.

Valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta valita mistä ja keneltä saa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Asiakkaan valinnanvapaus toteutuu eri tavoin sen perusteella millaisesta palvelusta on kyse. Perustason palveluissa asiakas voi valita yhtiön tai muun yhteisön ylläpitämän sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön.

Erityisosaamista edellyttävissä palveluissa asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen. Asiakas voi valita minkä tahansa maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän toimipisteen.

Lisäksi asiakkaan valinnanvapaus toteutuu silloin kun hän saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin. Palvelun voi tällöin tuottaa yhtiö, järjestö tai ammatinharjoittaja.

Yhtiöittäminen ja yhtiöittämisvelvollisuus​

Hallituksen 9.5.2018 lakiesityksen mukaan maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa sosiaali- ja terveyskeskusten ja hammashoitoloiden palveluja eikä asiakassetelillä annettavia palveluja. Maakunta voi kuitenkin perustaa kokonaan omistamansa yhtiön tuottamaan näitä palveluja. Maakunnan palvelujen yhtiöittäminen ei tarkoita sote-palvelujen yksityistämistä, koska maakunta omistaa yhtiön. 

Maakunnan on annettava palvelujen tuottaminen maakunnan omistaman yhtiön tai yhteisön hoidettavaksi silloin, kun maakunta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai kyseessä ovat asiakkaan suoran valinnan palvelut (yhtiöittämisvelvollisuus).  Huom. perustuslakivaliokunnan 29.6.2018 lausunnon mukaan maakunnalle ei tule yhtiöittämisvelvollisuutta. Lainsäädäntö ja valmistelut ovat vielä kesken ja päätöksiä tulee asioiden selvitessä. Päätöksentekoa kannattaa seurata mediasta, sote-uudistuksen www-sivuilta.

Yhtiöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä osakeyhtiötä ja osuuskuntaa. Yhteisöjä ovat esimerkiksi yhdistykset (järjestöt) ja säätiöt.

Julkinen palvelulupaus / palvelulupaus​

Jokainen maakunta antaa oman palvelulupauksensa alueensa asukkaille järjestämisvastuullaan olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lupauksessa kerrotaan, miten palvelut aiotaan käytännössä toteuttaa. Maakunnan pitää myös kertoa, ovatko palvelut toteutuneet lupauksen mukaisesti. 

Järjestämisvastuu / palvelujen järjestäminen​

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi.

Kapitaatiokorvaus / suoriteperusteinen korvaus​

Kapitaatiokorvauksella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka maakunta maksaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajalle sen asiakkaaksi rekisteröitynyttä henkilöä kohden. Korvauksen määrään vaikuttavat esimerkiksi asiakkaan ikä, sukupuoli, työssäkäynti ja hoidon tarve.

Sote-keskuksen korvaukset perustuvat vähintään 2/3:lta kapitaatiokorvaukseen. Kapitaatiokorvauksen lisäksi sote-keskukselle voidaan maksaa suoritteisiin perustuvia korvauksia (ks. suoriteperusteinen korvaus). Kukin maakunta päättää omalta osaltaan kapitaatiokorvauksen ja suoriteperusteisten korvausten tarkemmat perusteet.

Keskeiset lait

Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö tulee koskemaan useita lakeja kuten:

  • Maakuntalaki
  • Maakuntajakolaki
  • Maakuntien rahoituslaki
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
  • Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta
  • Valinnanvapauslaki
  • Laki maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta
  • Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
  • Valtioneuvostonasetus peruspalvelujen valtionosuudesta

 ja vielä erikseen lakeja koskien verotusta, henkilöstöä ja vaaleja.

Pohdintatehtävät

  • Mikä merkitys uusilla laeilla on asiakkaille ja organisaatioille?
  • Mitkä oleelliset lait minun olisi työssäni ja organisaatiossani tunnettava?
  • Mistä voin saada apua ongelmatilanteessa liittyen laintulkintaan?

Lähteet

Valinnanvapaus - Haastattelu

“Valinnan vapaus on moraalinen oikeus, valinnan vapautta arvostetaan, mutta käytetään vähän.”

Asiantuntijahaastattelu koulutusjohtaja, TtT, erikoissairaanhoitaja Anne Isotalo. Anne Isotalo toimii Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi sektorin koulutusjohtajana ja hänellä on laaja kokemus julkisen terveydenhuollon johtotehtävistä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Valinnanvapaus on merkittävin uudistus sote-lainsäädäntöön.  Valinnanvapauslaki on tämänhetkisen tietomme mukaan vielä loppuvuonna 2018 epäselvä, miten se tulee toteutumaan Suomessa 2020-luvulla. Kuitenkin valinnanvapaus on mielenkiintoinen etiikan näkökulmasta moraalisena oikeutena, johon asiakkailla ja potilailla on ollut oikeus Suomessa julkisessa terveydenhuollossa. Tämä Istotalon tutkimus antaa hyviä ideoita pohtia asiakaslähtöistä palvelua yrityksissä ja järjestöissä. Asiakas on kuningas!

Tutkimuksessaan Isotalo on kuvannut valinnanvapautta yleisesti julkisessa terveydenhuollossa. Haastattelussa hän vastaa lyhyesti tutkimuksensa kolmeen kysymykseen.

  • Missä määrin potilaat arvostavat valinnanvapautta?
  • Missä määrin potilaat osallistuvat sairaalan valintaan?
  • Mitkä tekijät ovat yhteydessä potilaiden sairaalan valintaan julkisessa terveydenhuollossa?