Verkostossa toimiminen on vastavuoroista. Jokaisen jäsenen tulee saada verkostosta ainakin jonkinlaista hyötyä, joskus hyöty tulee pidemmän ajan kuluessa. Jotta verkoston vastavuoroisuus toteutuu, kannattaa miettiä paitsi sitä, millaista etua verkoston jäsenyys voisi tuottaa, myös sitä, millaista osaamista tai muuta höytyä voisi antaa itsestään verkostolle. Avoimuus ja toisten auttaminen lisäävät luottamusta, ja parhaimmillaan verkostoista löytyykin pitkäaikaisia kumppanuuksia.
Verkostoihin hakeudutaan monista eri syistä, mutta yleensä tärkeimpänä on tarve saada omaan toimintaan lisää osaamista ja ideoita. Verkostoissa tieto liikkuu ketterästi ja tietopohja on yksittäistä toimijaa laajempi. Yhdessä voidaan löytää ratkaisu sellaiselle ongelmalle, joka ei yksin ratkea. Verkostoitumisen tavoitteet voivat liittyä myös esimerkiksi asiakaskunnan laajentamiselle, toiminnan laadun parantamiselle tai oman hyvinvoinnin lisäämiselle. Verkostolla voi esimerkiksi
Kevyimmillään verkosto tarjoaa yhteisen tiedonvaihtoalustan. Toimivan verkoston edellytyksenä on, että kaikki osallistujat ovat tietoisia toiminnan tavoitteista ja niitä seurataan säännöllisesti. Yhteistyö rakentaa luottamusta ja auttaa etsimään organisaatioita, joilla on samanlaisia tavoitteita. Usein strategiset kumppanuudet saavatkin alkunsa juuri verkostojen avulla.
Yhteistyö vaatii panostusta. Sellaiseen verkostoon ei kuitenkaan kannata mennä mukaan, jossa vastuut tai velvollisuudet ylittävät selvästi verkoston tuottaman hyödyn.
Omalle työlle ja työpaikalle sopivien verkostojen laajentaminen kannattaa aloittaa verkosto- ja kumppanuusstrategian laatimisella. Sen avulla organisaatio voi miettiä, millaisia hyötyjä ja etuja verkostoista voisi saada sekä mitä verkostoihin osallistuminen vaatii. Koska hyöty ei tule välttämättä esiin heti, kannattaa miettiä pidemmän aikavälin tavoitteita. Lisäksi kannattaa pohtia, millaista osaamista ja tietoa organisaatio on itse valmis jakamaan yhteistyön edetessä. Verkostosuunnitelma on samalla katsaus tulevaisuuteen. Muuttuuko työn tekeminen ja mitä valmiuksia tarvitsemme jatkossa?
Kun tavoitteet verkostoitumiselle on laadittu ja selvitetty, millaisia verkostoja tarvitaan yrityksen toiminnan tueksi, on aika etsiä sopivia verkostoja.
Ensin kannattaa pohtia, millaisia verkostoja jo on, ja olisiko toiveena toimia niissä jossain muussa roolissa. Verkostoituminen vie paljon aikaresursseja, ja siksi resursointi kannattaa ottaa verkostosuunnitelmaan mukaan. Jossain verkostossa rooli voi muuttua sähkopostilistan lukijasta aktiiviseksi verkoston tavoitteiden edistäjäksi, kun taas toisessa verkostossa osallistumispanosta voi olla syytä keventää.
Verkoston laajentaminen vaatii paitsi suunnitelmallisuutta, myös aktiivista roolia ja oma-aloitteisuutta. Koska tieto liikkuu verkostoissa henkilöiden kautta, tutustumalla rohkeasti uusiin ihmisiin saattaa löytää uudenlaisia verkostoja. Paikalliset yrittäjäjärjestöt ovat hyviä verkostoitumisen edistäjiä. Myös esimerkiksi TE-keskukset tarjoavat tukea verkostoitumiselle. Työterveyslaitoksen verkostoitumisoppaasta saat ajatuksia verkostonne laajentamiseen.
Selkeä kuva oman organisaation vahvuuksista auttaa verkostoitumisessa. Sosiaalinen ja digitaalinen media tarjoaa hyvän kanavan tuoda esiin omaa osaamista ja osallistua verkostojen toimintaan. Verkostoissa pärjää parhaiten olemalla rohkeasti oma itsensä.
Verkostot pienyrittäjän tukena (Työterveyslaitos): https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2017/10/Opas-I_Verkostot-pienyritt%C3%A4j%C3%A4n-tukena-FINAL_VERKKOON.pdf
Verkostoitumisen riskit ja niiden hallinta: https://www.pk-rh.fi/riskien-luokittelu/taloudelliset-riskit/liikeriskit/verkostoitumisen-riskit.html
Verkostojohtamisen opas: https://www.seugolaid.fi/wp-content/uploads/2017/03/Verkostojohtamisen-opas-versio-1-0-30-12-2010.pdf