logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Kestävä toiminta

Kestävän kehityksen näkökulmien tuominen osaamisen ja toiminnan kehittämiseen – kestävä johtaminen

Jotta toimintaa saadaan muutettua aidosti kestävämmäksi, johtajan ja johdon sitoutuminen on tärkeää. Vastuullisuus tulisikin nostaa strategiatasolle ohjaavaksi teemaksi ja samalla integrointi arvoihin ja henkilöstön osaamiseen tärkeää, jotta sen toteuttaminen olisi läsnä organisaation toiminnassa. Vastuullisuusosaamisen kehittäminen parantaakin tutkimusten mukaan pienten organisaatioiden kriisijohtamista, muutoskyvykkyyttä ja resilienssiä. Organisaation kestävyys kehittyy yksilöiden osaamisen kautta, ja organisaation osaamisella taas erottaudutaan kilpailijoista ja muodostetaan merkittävä osa organisaation kilpailuedusta.

Johdon roolin lisäksi henkilöstön osallistaminen ja yhdessä tekeminen ovat tärkeitä. Kestävyys syntyy yhdessä tekemällä, jos koko organisaatio ei ole aidosti mukana, kestävyyttä ei voida saavuttaa. Tässä tärkeässä roolissa on organisaatiokulttuurin dialogisuus, yhteisen ymmärryksen rakentaminen, mihin sitoudutaan ja mistä luovutaan. Toimintasuunnitelmaan on hyvä kirjata, missä onnistuttiin ja missä on vielä kehitettävää, jotta niihin voidaan palata tietyin väliajoin ja näin seurata toiminnan edistymistä. Kestävän kehityksen toteutuminen pidemmällä aikavälillä edellyttää selkeitä osallistujien rooleja, henkilöstön koulutusta, osallistumista edistäviä työkaluja, resurssointia sekä ohjausmekanismeja.

Mitä kestävä kehitys on?

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan muutosta, jonka päämääränä on luoda hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Se yhdistetään usein ekologiseen ajatteluun, mutta tulevaisuuden tarpeiden ja hyvien elinolosuhteiden takaaminen edellyttää sitä, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan tasavertaisesti huomioon ympäristö, ihminen ja talous. Kestävä kehitys onkin monia erilaisia näkökulmia leikkaava tavoite, joka jaotellaan neljään eri ulottuvuuteen: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.

Kestävää kehitystä Suomessa ohjaa YK:n kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030, joka sisältää 17 tavoitetta (169 alatavoitetta), jotka sopimusmaiden tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä suojella maailman kantokykyä. Tavoitteet koskevat kaikkia maailman maita. Niissä otetaan myös paremmin huomioon kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.

Lähde: https://mediabank.finland.fi/l/DXQf8r7DHrV2/f/7nws

Yhdenvertaisen kehityksen mahdollistaminen ja tulevaisuuden sukupolvien elinolojen turvaaminen ovat kaikkien 17 tavoitteen keskiössä ja ne linkittyvät vahvasti toisiinsa, eikä niistä yhtäkään voida saavuttaa toisen kustannuksella. Terveys ja hyvinvointi on keskeisessä roolissa Agenda2030 ohjelmassa.

Ekologinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen ulottuvuudesta ja samalla sen perusta. Sen tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus, ekosysteemien toimivuus sekä käyttää luonnonvaroja kestävästi. Ihmisten hyvinvointi ja sen ulottuvuudet (sosiaaliset, kulttuuriset, taloudelliset) perustuvatkin ekologiselle kestävyydelle ja sen edellytyksenä on ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen luonnon ja ympäristön uusiutumis- ja kestokykyyn. Paljon käytetty Kate Raworthin kehittämä “kestävyysdonitsimalli” kuvaa näiden suhdetta toisiinsa, ihmisen hyvinvoinnin edellytysten täyttymistä tavoitellaan maapallon kantokyvyn rajoissa.

Kuva: https://kestavakehitys.fi/kestava-kehitys Alkuperäinen kuva: Kate Raworth, Doughnut Economics. Suomennos: Valtioneuvoston kanslia.

Kestävyysdonitsin vihreän vyöhykkeen sisällä on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä vyöhyke, jossa ihmisen hyvinvointia voidaan edistää ilman muun luonnon hyvinvoinnin liiallista heikentymistä.

Miksi kestävä kehitys on tärkeää sote-alalla

Terveys- ja hyvinvointi nähdään keskeisessä roolissa Agenda2030 –ohjelmassa ja  Euroopan terveysstrategia korostaa myös kestävyyttä – “On tärkeää varmistaa, että hoitojärjestelmät ovat näyttöön perustuvia sekä korkealaatuisen hoidon että pitkän aikavälin kestävyyden takaamiseksi.” Kestävä kehitys nostetaan yhdeksi tavoitteeksi myös Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tavoitteissa  : Toiminnassa tulisi tunnistaa mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviin toimiin sekä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Sote-alalla on suuri vastuu potilaista, asiakkaista, henkilökunnasta (sosiaalinen vastuullisuus) ja julkisten varojen käytöstä (taloudellinen vastuullisuus). Ympäristövastuun liittäminen tähän kokoaa vastuullisuuden kokonaisuudeksi, joka edistää kestävää kehitystä.

Sote-alan kestävyyttä haastavat mm. ikääntyvä väestö, monimutkaiset järjestelmät, krooniset sairaudet, lääketeknologian hintavuus, sekä väestön yleiset asenteet palveluja kohtaan. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten yleistyvät hellejaksot, kuormittavat helpoiten sote-alan suurimpia käyttäjäryhmiä, kuten ikääntyneitä, vakavasti sairaita ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevia yksilöitä.

Sen lisäksi, että kestävä kehitys sote-alalla on eettisesti oikein, panostus kestävään kehitykseen tuottaa myös taloudellisia hyötyjä ja parempia toimintaprosesseja sekä vastaa henkilöstön odotuksiin vastuunsa kantavasta työnantajasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Sote-alalla kuluu suuria määriä energiaa ja materiaaleja, toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote-ala lisää toiminnallaan ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi, koko sosiaali- ja terveyssektorin päästöt 4 902 ktCO2ekv muodostivat 6,5 % Suomen hiilijalanjäljestä. Sosiaalihuollon osuus siitä on on 2,3 % ja terveydenhuollon 4,2 %.  Suurimmat päästöt liittyvät rakennusten ja ajoneuvojen energiahankintoihin, rakentamiseen ja kiinteistöhuoltoon, ruokaan sekä henkilökuljetuksiin. Terveydenhuollossa erottuvat lisäksi erityisesti lääkkeet, ja myös erilaiset lääkintä ja hoitolaitteet. (Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto–raportti 2023).

Kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla organisaatio toimii vastuullisesti. Kestävää kehitystä voidaan siis pitää tavoitteena, johon vastuullisuudella pyritään. Ekologiseen kestävyyteen panostaminen vahvistaa myös organisaation sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Yksi tapa jaotella kestävän kehityksen toimenpiteitä organisaatioissa ovat jalanjälki ja kädenjälki.

Kädenjälki tarkoittaa sitä, miten omalla ydintyölläsi voit edistää kestävää kehitystä tuottamalla toivottuja, positiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Kädenjäljessä korostuvat kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys.

Jalanjälki tarkoittaa sitä suoraa vaikutusta, joka toiminnallasi niin työssä kuin kotona on ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Käsite perustuu havaintoon siitä, että lähes kaikella toiminnalla on jonkinlaisia haitallisia vaikutuksia sidosryhmiin ja ympäristöön toiminnan tavoitteista riippumatta. Jalanjälki koostuu pääosin ekologisista, mutta myös sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista. Jalanjäljen avulla voidaan mitata esimerkiksi toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta tai ei-toivottuja muutoksia: hiilidioksidipäästöjä, työtiloihin liittyviä kustannuksia sekä työntekijöiden tasavertaiseen kohteluun tai työhyvinvointiin liittyviä haasteita.

Jalanjälkeä ei voida organisaatiossa voi loputtomasti pienentää esimerkiksi siirtymällä sähköautoihin tai vähentämällä paperinkulutusta. Jotta saadaan parempi kuva organisaation kokonaisvaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön, voidaan ottaa mukaan kädenjäljen käsite. Kädenjälkeen kuuluu myös toiminnan negatiivisten vaikutusten tunnistaminen ja niihin puuttuminen.

Kasvattamalla oman toimintasi kädenjälkeä ja pienentämällä jalanjälkeäsi edistät kestävää kehitystä!

KestavaKehitys_2
Teksti mukaeltu https://www.sitra.fi/app/uploads/2017/02/Carbon_handprint.pdf

Kestävän kehityksen ulottuvuudet käytännössä, miten voimme toimia kestävämmin?

Kestävyys voidaan jakaa neljään eri osaan: ekologiseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen. Monessa yhteydessä kulttuurinen ja eettinen kestävyys yhdistetään sosiaalisen kestävyyden alle.

Sote-alalla merkittäviä ympäristövaikutuksia tuottavat materiaalinkulutus, jätehuolto sekä laitosten ja toimitilojen vedenkulutus sekä ruokailu. Toiminta- ja työtavat ovat avainasemassa ympäristövaikutusten vähentämisessä.

Suuri osa sote-alalla syntyvästä jätteestä koostuu potilaiden ja asiakkaiden hoidossa käytettävistä kertakäyttötuotteista. Niiden korvaaminen kestävillä vaihtoehdoilla tuo usein säästöjä sekä hankinta- että jätehuoltokustannuksissa. On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei potilas- ja asiakasturvallisuus vaarannu taloudellisten tai ekologisten syiden vuoksi. Uudenlaisia toimintamalleja suunniteltaessa on hyvä huomioida, että monesti tietoisuus tuotteiden hinnasta on suurempi motivaattori materiaalien harkitsevampaan käyttöön kuin tietoisuus jätteen määrästä. Ammattilaiset haluavat toimia ympäristövastuullisesti, mutta toimintaympäristö ei aina tue sitä. On tärkeää, että esim. lajittelulle on mietitty toimiva ja helppokäyttöinen toimintamalli ja ohjeiden tulee olla kaikkien työntekijöiden tiedossa.

Ympäristöasiat ovat tiiviissä yhteydessä ihmisen hyvinvoinnin kanssa. Ympäristöriski on usein myös terveysriski, ja organisaatiolle aina maineriski. Ihmisen ja ympäristön turvallisuutta edistävät esimerkiksi  mahdollisimman myrkyttömien tuotteiden valitseminen, turvallinen säilyttäminen, käytön seuranta ja huolellisuus.

Tutkimukset osoittavat myös, että saasteilla ja kasvihuonekaasupäästöillä on suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Niiden vähentäminen vähentäisi sairauksien esiintymistä, mikä puolestaan säästäisi rahaa terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Sote-alalla tulisi eettisistä syistä kehittää paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssitehokkuutta ja vaikuttavuutta, myös panostaa enemmän päästöjen hallintaan. Sairauksien ennaltaehkäisy vähentää raskaiden sote-palveluiden käyttöä ja siten säästää myös ilmastoa ja luonnonvaroja.

Sote-alan tavoitteena tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia. Hoidon tulee olla tehokasta ja toimia taloudellisesti kestävällä tavalla. Laadukas sote-ala tuottaa talouskasvua tuottamalla terveyttä ja hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Ekologiset näkökohdat ovat myös osa taloudellisia näkökohtia ja taloudellinen kestävyys on sosiaalisen kestävyyden toteutumisen edellytys.

Vaikka sote-alalla nähdään ensisijaisesti vastuullisuuden sosiaaliset näkökulmat, eettiset arvot ja tasa-arvoisuus, organisaatioiden on oltava kuitenkin taloutensa kannalta vastuullisia ja toiminnan kannattavaa. On tärkeää muistaa julkisen varojen vastuullinen käyttö. Organisaatioissa on pohdittava kannattavuus- ja tulostavoitteiden ohella, millainen kannattavuus on kohtuullinen ja riittävä sekä mitä toiminnalla tavoitellaan. Pitkällä aikavälillä tulee pohtia mitä hankkia, mihin investoida ja mitä priorisoida, mikä tuottaa eniten inhimillistä hyötyä taloudellisesti tehokkaasti.

Sote-alan, teknologian sekä hoitosuositusten jatkuva muutos tuo organisaatioille haasteita, organisaatioiden tulee olla mukana kehityksessä, jotta käytössä olisivat mahdollisimman ajantasaiset resurssit parhaan mahdollisen hoidon tai tuloksen aikaansaamiseksi. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkän tähtäimen visiota; mihin suuntaan toimintaa halutaan ohjata, halutaanko maksimaalista tulosta lyhyellä aikavälillä vai priorisoidaanko esimerkiksi ympäristövastuullisesti tai työhyvinvointia parantaen hankkeisiin, jotka eivät tuota nopeasti tuottoa.

Sote-alalla henkilökunta ei perinteisesti ole kokenut taloudellisia asioita osaksi omaa työtään. Tutkimusten mukaan työn osaksi tunnistettiin yksittäisiä taloudellisia kysymyksiä, kuten kulutustavaroiden saatavuus ja käyttö sekä valinta ja laitehankinnat ja henkilökunta koki, että heillä oli vain rajallinen vaikutus näihin asioihin.

Sosiaalisesti kestävään toimintaan kuuluu ihmisten yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo, oikeus sosiaalisen hyvinvointiin, osallisuuteen ja parhaaseen mahdolliseen terveyteen.

Sosiaalisessa kestävässä toiminnassa on kysymys ihmisten mahdollisuuksista vaikuttaa tulevaisuuteensa, vaatia oikeuksiaan ja tuoda esille huolenaiheitaan. Se on näkökulma, joka huomioi muun muassa yhteisöllisen toimintamuotojen kehittämisen sekä ihmisten oman elämänhallinnan vahvistamisen.

Sosiaalinen kestävyys on sote-alan ydintä ja se tulisi huomioida kaikessa toiminnassa. Peruslähtökohtana on potilaan ja asiakkaan asettaminen etusijalle ja hänen tarpeidensa huomioonottaminen yksilöllisesti, tasa-arvoisesti ja -puolisesti ja arvostaen. Hoidon tulee olla saavutettavissa olevaa, tehokasta ja turvallista. Hoidon tulee olla potilaskeskeistä ja rakenteiden tulee tukea turvallista potilaan hoitoa.

Sosiaalisesti kestävä toiminta tulee ulottua koko organisaation toiminnan läpi, keskiössä ihmiset, potilaat, omaiset  ja henkilökunta, joita huomioidaan, arvostetaan ja kohdellaan hyvin. Sosiaalisesti kestävä organisaatio on turvallinen toimintaympäristö, siellä hyvä työkulttuuri ja ilmapiiri, asiallinen käytös ja toiminta ja siellä huomioidaan yksityisyyden suoja.

Henkilöstö on organisaatiossa tärkein resurssi ja sosiaalisesti kestävän henkilöstöjohtamisen keskeisimmät asiat ovat työhyvinvointi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet, osaamisen kehittäminen ja eettinen organisaatiokulttuuri. Myös muuttuvien  toimintaolosuhteiden huomiointi, kuten hybridityö, teknologia ja digitalisaatio, on tärkeää.

Luovuuden sekä kulttuurisen moninaisuuden laaja huomioiminen edistää kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Oman ja muiden kulttuurien olemassaolon sekä erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen ja erilaisten kulttuurien välisen yhteiselon kehittyminen on kulttuurisesti kestävässä organisaatiossa tärkeää. Kulttuuri toimii myös työhyvinvoinnin edistäjänä.

Monimuotoisuuden hyväksyminen, arvostaminen sekä ja kaikkien oikeuksien kunnioittaminen on olennaista ja on tärkeää tunnistaa esimerkiksi ennakkoluulojen vaikutus. Sote-alalla on merkityksellistä potilaiden ja asiakkaiden kulttuurin kunnioittaminen ja niiden ominaispiirteiden tunteminen.

Asiakkaalle ja potilaalle ympäristö on todettu olevan merkityksellinen, samoin yhteisö ja sen tarjoama toiminnallisuuden merkitys. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää esimerkiksi taiteen avulla.

Työyhteisössä työkulttuurin ja hyvien tapojen perehdyttäminen ja opettaminen uusille työntekijöille on olennaista. Organisaation dialogisuus, yhteisöllisyys tärkeää, kuulluksi tuleminen ja yhteenkuuluvuus, yhdessä tekeminen.

Sote-alan eettiset säännöt korostavat asiakkaan ja potilaan tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Organisaation kestävyyden lähtökohtana ovat sen arvot ja toiminnan eettisyys. Tärkeää toimintatapojen onnistumisessa on työntekijöiden sitoutuminen työhönsä ja arvomaailmojen kohtaaminen.

Kestävä kehitys voidaan kytkeä arvoihin ja ”ammattiylpeyteen” esim. laatuajattelun kautta: laadukas ja vastuullinen toiminta edellyttää myös kestävän kehityksen huomioon ottamista ja edistämistä omassa toiminnassa. Eettisiin kysymyksiin liittyy myös oman alan ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tunnistaminen ja pyrkimys haittojen vähentämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen niin yksittäisen työntekijän, työnantajan kuin koko alankin näkökulmasta, esim. ammatti- ja alajärjestöjen kautta.

Lähijohtamisessa tärkeää kyky tunnistaa eettisiä kysymyksiä ja kuormitusta, taito ratkaista eettisiä ongelmia ja rohkeus ottaa puheeksi ja toimia eettisesti.

Työn merkityksellisyys on tutkimusten mukaan työntekijöille yhä tärkeämpää. Työllä koetaan olevan merkitystä, jos työnantajaorganisaatio toimii eettisesti, kestävää tulevaisuutta rakentaen ja yhteistä hyvää edistäen. Työn arvokkuus, sen hyvää tuottava päämäärä ja itsensä toteuttamisen mahdollisuus ovat merkityksellisyyden keskeiset lähteet. Arvojen näkyminen organisaation toiminnassa vaikuttaa siis myös osaltaan työvoiman saatavuuteen: vetovoimatekijänä rekrytoitaessa ja pitovoimatekijänä perehdytyksessä ja työhyvinvoinnissa.

Kestävien toimintatapojen käyttöönotto

Perinteisesti organisaatioiden odotetaan toimivan mahdollisimman tehokkaasti ja kannattavasti. Tämän odotuksen rinnalle on noussut yhä kasvava vaatimus kokonaisvaltaisseta vastuullisuudesta, toiminnan kestävyydestä myös ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla organisaatio toimii vastuullisesti. Tutkimusten mukaan vastuullisella toiminnalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kilpailuetuun, asiakasuskollisuuteen, organisaatiokuvaan ja työntekijöiden rekrytointiin ja pysyvyyteen.

Vastuullinen toiminta on yhä tärkeämpi kilpailun ja erottumisen kannalta pienille organisaatioille. Hyvä muistaa, että pienillä askeleilla pääsee hyvin eteenpäin.

Mitä kannattaa huomioida, kun järjestössä tai yrityksessä otetaan käyttöön uusia kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä? Mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Minkälaisia työkaluja on tarjolla?

Näistä kertoo Opintokeskus Siviksen asiantuntija Marion Fields KESTO-hankkeen videolla. Hän korostaa vuorovaikutteisuutta, keskustelua ja dialogisuutta.

”On tärkeää kuunnella toinen toisiaan ja toimia dialogissa, jotta kaikki pääsevät kertomaan omia ideoitaan ja tunteitaan”, Fields kertoo videolla. 

Vastuullisen toiminnan kehittäminen kannattaa aloittaa sieltä, missä vaikutukset ovat suurimmat tai sieltä, mihin työyhteisössä on suurin tarve. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää panostaa juuri niihin toimintoihin, joiden merkitys on toiminnan kannalta suurin.

Kiinnostuksen ja motivaation herättäminen auttaa alusta lähtien. Kun työyhteisö saadaan mukaan ja jotain konkreettista ja ilahduttavaa tapahtuu, sitoutuminen paranee ja kynnys suurempiin uudistuksiin madaltuu.

Alkuvaiheessa on hyvä luoda katse kokonaisuuteen: mitkä ovat keskeiset asiat meidän alallamme ja toiminnassamme, mitä teemme hyvin ja mitä pitäisi kehittää. Sen jälkeen kannattaa valita yksi tai muutama kehittämiskohde, joihin aluksi keskitytään.

Yleiskuvan organisaation kestävän kehityksen tilasta voi luoda käymällä läpi yleisen kartoituksen. Sen perusteella voidaan todeta, millä osa-alueilla olisi kehittämistarpeita ja tehdä suuntaa-antavia kehittämisehdotuksia. Kun kehittämiskohde on valittu, sen osalta kannattaa tehdä tarkempi alkukartoitus.

Jokainen työntekijä voi valita vastuullisen toiminnan osa-alueista jonkin itseä erityisesti kiinnostavan osa-alueen tai sellaisen, joka luontevasti istuu työnkuvaan. Kun jokainen oppii hahmottamaan tietyt kestävän kehityksen ulottuvuudet oman työn näkökulmasta, on tämän hankitun osaamisen pohjalta helpompi laajentaa omaa ymmärrystään.

Usein vaikuttavin tapa huomioida kestävää kehitystä on ottaa asia puheeksi omassa työyhteisössä, työn suunnittelussa ja mahdollisissa strategiakeskusteluissa.

Kestävää kehitystä on mahdotonta ottaa yksin kaikessa toiminnassa huomioon, mutta teeman pitäminen mukana keskusteluissa antaa mahdollisuuden sille, että yhdessä keskustellen myös kestävän kehityksen osa-alueet otetaan mukaan työhön. Esim. peilaamalla omaa toimintaa tavoitteiden läpi ja hyödyntämällä ohjelmaa toiminnan suunnittelussa.

Arkisia vaikutusmahdollisuuksia kestävään kehitykseen on lukemattomia, arjessa usein toistuvia tilanteita, joissa voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen ovat mm. työnteon tavat, hankinnat ja kilpailutukset, rekrytointiprosessi ja tilaisuudet. Jos omassa työssä ei ole mahdollisuutta suurille linjauksille, voi erilaisissa organisaation tilaisuuksissa ottaa esiin kestävän kehityksen kysymykset esimerkiksi anonyymina kysymyksenä johdolle. Aiheesta keskustelua kannattaa pitää yllä, vaikka suoria vaikutusmahdollisuuksia ei itsellä olisikaan.

Erityisesti pienten sote-alan yritysten ja järjestöjen voi olla haasteellista kiireisen arjen keskellä miettiä, mistä voisi helpoiten aloittaa oman kestävän kehityksen työ. Avuksi on tehty opinnäytetyönä helppokäyttöinen kestävän kehityksen tarkistuslista.

Pohdintatehtävä:

  • Miten kestävyyden eri osa-alueet näkyvät jo nyt toiminnassanne?
  • Mikä haastaa kestävien toimintatapojen käyttöönottoa organisaatiossanne?
  • Miten voitte itse edistää kestävyyden toteutumista?
  • Mitkä asiat vaikuttavat organisaation vastuullisuuden valintoihin?