Jos yritys haluaa pysyä kannattavana, sen täytyy toimia vastuullisesti, olipa kyse sitten pienestä tai suuresta yrityksestä.
Suuri osa suomalaisista yrityksistä näkee vastuullisuuden edellytyksenä toiminnan jatkumiselle ja pitää vastuullisuutta olennaisena osana toimintaansa. Tämä ilmenee yritysvastuuverkosto FIBSin yritysvastuututkimuksesta 2018. Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa. Lähes jokainen yritys arvioi, että vastuullisuuden merkitys kasvaa seuraavana viitenä vuonna. Kaksi kolmasosaa arvioi, että vastuullisuuteen suunnatut resurssit lisääntyvät. Yli puolella yrityksistä oli strategiassaan kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita.
Lue lisää https://www.slideshare.net/FiBSry/fibs-yritysvastuu-2018-tutkimustiivistelmafinal
Suomessa työelämän moninaisuus on noussut keskeiseksi ja huomioitavaksi tekijäksi organisaation tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen näkökulmasta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua säännellään Suomessa lainsäädännössä.
Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen kohteluun mahdollisimman nopeasti siitä tiedon saatuaan. Jos tilanne pitkittyy, kohteeksi joutuneen henkilön terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä. Epäasiallinen kohtelu saattaa myös alentaa työyhteisön tuottavuutta ja aiheuttaa turhia kustannuksia muun muassa lisäämällä sairauspoissaoloja.
Vastaa seuraaviin kysymyksiin kyllä tai ei.
Jos sait yhdenkin ”ei”-vastauksen kannattaa organisaationne toimintaa pysähtyä tarkastelemaan vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmista.
Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja päämäärien huomioimista ja toteuttamista yritystoiminnassa. Tämä tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Yhteiskuntavastuun noudattamisesta on muodostunut merkittävä yrityksen maineeseen ja kilpailukykyyn vaikuttava tekijä.
Global Compact. YK:n Global Compact -aloite on kansainvälinen mekanismi, jossa yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen periaatteen mukaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, työvoiman oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi, ympäristön hyvinvoinnin takaamiseksi ja korruption kitkemiseksi.
Aloite käynnistettiin vuonna 2001, minkä jälkeen siihen on liittynyt yli 9 000 yritystä 164 eri maasta. Global Compactissa mukana olevilla yrityksillä on velvollisuus raportoida YK:lle vuosittain vastuullisuusperiaatteiden noudattamisesta.
Ihmisoikeudet
Työvoima
Ympäristö
Korruptio
Lue lisää
https://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/yritysten-yhteiskuntavastuu
https://tem.fi/yhteiskuntavastuu
Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa ja sen ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen yritys merkin tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista yritystä erottautumaan yrityskentän muista toimijoista ja osoittaa yrityksen soveltavan Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia.
Lue lisää
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/yhteiskunnallinen-yritys-merkin-saannot/
http://www.arvoliitto.fi/yhteiskunnallisesta-yrittamisesta/
Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Se maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on aina merkitty kaupparekisteriin.
Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta.
Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alussa.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua säännellään Suomen kansallisessa lainsäädännössä, Euroopan yhteisön oikeudessa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Perustuslaissa on syrjinnän kielto ja velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvolaissa on säännökset sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolisyrjinnän kielloista sekä niiden rikkomisen seuraamuksista.
Syrjintä on kielletty myös palvelussuhdelainsäädännössä, jossa on lisäksi yleinen velvoite henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Rikoslaissa on kielletty muun muassa työsyrjintä ja syrjintä elinkeinotoiminnassa.
Yhdenvertaisuuslaissa on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75238
Tasa-arvopolitiikka (tuoreimmat julkaisut ja tietolähteet)
https://stm.fi/tasa-arvopolitiikka
https://stm.fi/tasa-arvo-tyoelamassa
https://www.tasa-arvo.fi/etusivu
Tasa-arvosuunnitelma
Jos työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on vähintään joka toinen vuosi laadittava erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. (6 a §)
Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi
https://ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf
https://kestavakehitys.fi/etusivu
https://tem.fi/yhteiskuntavastuu
Noronen, Tiia (2016) Moninaisuus työyhteisön tahtotilaksi: Sosiaali- ja teveysalan esimiesten kokemuksia moninaisuudesta. http://www.theseus.fi/handle/10024/120460
https://stm.fi/tasa-arvo-tyoelamassa
https://www.tasa-arvo.fi/etusivu
https://www.tasa-arvo.fi/seksuaalinen-hairinta
Pyykönen, Minea (2017) Häirintä ja syrjintä työpaikalla – ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja selvittäminen. Edita. https://www.editapublishing.fi/tuote/hairinta-ja-syrjinta-tyopaikalla-uudistettu-painos