Hyvinvoiva työntekijä ja toimiva työyhteisö

Hyvä henkilökohtainen fyysinen ja psyykkinen terveys on työhyvinvoinnin perusta. Aiemmin ajateltiin, että ihminen voi silloin hyvin, kun hän ei ole uupunut tai stressaantunut. Nykyisin työhyvinvointi ymmärretään laajemmin ja siihen katsotaan kuuluvaan fyysisen ja psyykkisen työkyvyn lisäksi riittävä osaaminen ja kokemus oman työn hallinasta. Työhyvinvointi on kokonaisvaltainen tila, jossa työhön on mukava lähteä ja työssä saa kokea onnistumisia. Työhyvinvoinnin edellytyksenä ovat terveellinen ja turvallinen työ, tukea antava työyhteisö ja toimivat johtamiskäytännöt.

Jokaisessa työssä on suhteellisen pysyviä, tekijästä riippumattomia kuormitustekijöitä, mutta kuormittavuus on yksilöllistä. Haasteellinen työ, asiakkaiden kohtaaminen ja matkustaminen ovat esimerkkejä tilanteista, jotka koetaan eri tavoin. Työn kuormittavuus on kokonaisuus, johon vaikuttavat myös työpaikan kulttuuri ja elämäntilanne. Työkuormitusta vähentävät työn voimavarat, kuten työkavereilta saatu tuki ja tasapaino työn ja muun elämän välillä.

Työkuormitusta aiheuttavat tyypillisesti liiallinen työmäärä ja kiire, liian haastava työ ja pitkät työpäivät. Ihminen kestää melko hyvin lyhytkestoista työkuormitusta, kunhan sitä seuraa riittävä palautuminen. Kuormitus muuttuu haitalliseksi jatkuessaan pitkään. Pitkäaikainen työkuormitus, vähäinen tuki ja tavoitteisiin tai rooleihin liittyvät ristiriidat altistavat työuupumiselle, joka puolestaan lisää riskiä sairastua masennukseen, päihdehäiriöihin ja erilaisiin stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Siksi uupumisen tunnusmerkkeihin kannattaa tarttua mahdollisimman varhain ja pyrkiä ratkaisemaan uupumusta aiheuttava ongelma.

Terveyttä haittaavan työkuormituksen tunnistaminen ja hallinta vaativat sekä oman osaamisen ja työn että työpaikan käytäntöjen arviointia. Kehityskeskustelut ovat yksi tapa arvioida työn vaatimusten suhdetta resursseihin. Työn priorisointiin saa apua esimerkiksi Työterveyslaitoksen ajanhallinta-mallista. Työkiirettä voi helpottaa jäsentämällä omaa perustehtävää:

• Mitkä asiat kuuluvat omaan perustehtävääsi?
• Mihin aikasi kuluu? Mihin sen pitäisi kulua?

Haitallista työkuormitusta voidaan hallita parhaiten tarkastelemalla systemaattisesti, mitkä asiat aiheuttavat eniten tai tyypillisesti työkuormitusta. Työnantajana voit hyödyntää esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen mallia (vaatii rekisteröitymisen).