logo-vipuvoimaa-eulta
logo-elinkeino-liikenne-ja-ymparistokeskus

Eettinen ja vastuullinen toiminta

Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.

Johdanto

Jos yritys haluaa pysyä kannattavana, sen täytyy toimia vastuullisesti, olipa kyse sitten pienestä tai suuresta.

Suuri osa suomalaisista yrityksistä näkee vastuullisuuden edellytyksenä toiminnan jatkumiselle ja pitää vastuullisuutta olennaisena osana toimintaansa. Tämä ilmenee yritysvastuuverkosto FIBSin yritysvastuututkimuksesta 2018. Tutkimukseen osallistui 185 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa. Lähes jokainen yritys arvioi, että vastuullisuuden merkitys kasvaa seuraavana viitenä vuonna. Kaksi kolmasosaa arvioi, että vastuullisuuteen suunnatut resurssit lisääntyvät. Yli puolella yrityksistä oli strategiassaan kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita.

Lue lisää https://www.slideshare.net/FiBSry/fibs-yritysvastuu-2018-tutkimustiivistelmafinal

Suomessa työelämän moninaisuus on noussut keskeiseksi ja huomioitavaksi tekijäksi organisaation tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen näkökulmasta. Tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua säännellään Suomessa lainsäädännössä.

Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen kohteluun mahdollisimman nopeasti siitä tiedon saatuaan. Jos tilanne pitkittyy, kohteeksi joutuneen henkilön terveys voi vaarantua, työyhteisö kuormittua ja hyvinvointi työpaikalla heikentyä. Epäasiallinen kohtelu saattaa myös alentaa työyhteisön tuottavuutta ja aiheuttaa turhia kustannuksia muun muassa lisäämällä sairauspoissaoloja.

Nykytilan analyysi

Vastaa seuraaviin kysymyksiin kyllä tai ei.

  • Tiedätkö mitä on ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys?
  • Tunnetko Agenda2030 sisällön?
  • Tiedostatko organisaationne yhteiskuntavastuun?
  • Tiedätkö mikä on yhteiskunnallinen yritys?
  • Tiedätkö mikä on sosiaalinen yritys?
  • Tunnetko tasa-arvolain velvoitteet?
  • Tiedätkö miten toimia häirintätilanteissa?

Jos sait yhdenkin ”ei”-vastauksen kannattaa organisaationne toimintaa pysähtyä tarkastelemaan vastuullisuuden ja eettisyyden näkökulmista.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran YK:n Brundtlandin komissiossa 1987. Komission työstä sai alkunsa prosessi, joka on edennyt vuorovaikutteisesti eteenpäin niin valtioissa, kunnissa kuin kansainvälisissä yhteyksissäkin. Kestävän kehityksen politiikka on kehittynyt ja muotoutunut vähitellen yhä kattavammaksi ja monipuoliseksi kokonaisuudeksi.

Kestävää kehitystä voidaan tarkastella ekologisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista.

Ekologinen kestävyys

Kestävän kehityksen perusehtona on biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisen kestävyyden kannalta keskeistä on varovaisuusperiaatteen noudattaminen. Sen mukaan ympäristön tilan heikkenemistä estävien toimien lykkäämistä ei voi perustella täyden tieteellisen näytön puuttumisella. Ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat haittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Kestävällä pohjalla oleva talous helpottaa kohtaamaan vastaan tulevia uusia haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja.

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä keskeisenä kysymyksenä on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii suuria ponnistuksia sekä yksittäisiltä valtioilta että kansainväliseltä yhteisöltä.

Kestävä kehitystä voidaan lähestyä myös pääomakäsitteiden kautta. 1990-luvun lopulta lähtien Maailmanpankin pääjohtaja Ismail Serageldin muotoili kestävän kehityksen määritelmän talouspoliitikoille ymmärrettävään muotoon: “Kestävä kehitys tarkoittaa sitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on ollut, ellei jopa enemmän.” Mahdollisuudet voidaan tulkita varallisuudeksi, vauraudeksi, pääomaksi, jota voidaan konkretisoida ja mitata neljän pääomalajin avulla. Suomessa tätä ajattelua on kehitellyt Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.

Neljä pääomalajia ovat

  • inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit)
  • fyysinen pääoma (esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö)
  • sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus ja legitimiteetti)
  • luontopääoma (uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat)

Kestävän kehityksen kannalta on tärkeä vahvistaa erityisesti inhimillistä ja sosiaalista pääomaa eli yhteiskunnan ja kansalaisten innovaatio- ja muutoksenhallintakykyä sekä fyysistä pääomaa niin, ettei luontopääoma vähene, vaan se tuottaa ihmisille luontopalveluja sukupolvesta toiseen.

Kestävän kehityksen työtä koordinoi Suomessa kestävän kehityksen toimikunta, joka työskentelee valtioneuvoston kanslian alaisuudessa. https://kestavakehitys.fi/toimikunta

Lue lisää
https://kestavakehitys.fi/etusivu

Kestävä kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030
https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Katso lisää
https://www.youtube.com/channel/UCnSADIrAypGwxKUSLlMSviQ

Yritysten yhteiskuntavastuu

Yritysten yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden ja päämäärien huomioimista ja toteuttamista yritystoiminnassa. Tämä tarkoittaa kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Yhteiskuntavastuun noudattamisesta on muodostunut merkittävä yrityksen maineeseen ja kilpailukykyyn vaikuttava tekijä.

Global Compact. YK:n Global Compact -aloite on kansainvälinen mekanismi, jossa yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen periaatteen mukaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, työvoiman oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi, ympäristön hyvinvoinnin takaamiseksi ja korruption kitkemiseksi.

Aloite käynnistettiin vuonna 2001, minkä jälkeen siihen on liittynyt yli 9 000 yritystä 164 eri maasta. Global Compactissa mukana olevilla yrityksillä on velvollisuus raportoida YK:lle vuosittain vastuullisuusperiaatteiden noudattamisesta.

10 vastuullisuusperiaatetta

Ihmisoikeudet

  1. Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea yleismaailmallisia ihmisoikeuksia.
  2. Yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksiin.

Työvoima

  1. Yritysten tulee kunnioittaa ja tukea työläisten oikeuksia vapaaseen järjestäytymiseen sekä yhteisesti sovittuihin työehtoihin.
  2. Yritysten tulee estää kaikenlainen pakkotyön käyttö.
  3. Yritysten tulee kokonaan luopua lapsityövoiman käytöstä.
  4. Yritysten tulee estää työvoiman syrjiminen.

Ympäristö

  1. Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ympäristöön vaikuttavien toimenpiteiden kohdalla.
  2. Yritysten tulee tukea aloitteita, jotka edistävät suurempaa vastuullisuutta luonnonvaroja käytettäessä.
  3. Yritysten tulee edistää ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa.

Korruptio

  1. Yritysten tulee työskennellä kaikkia korruption eri muotoja vastaan, mukaan lukien kiristys ja lahjonta.

Lue lisää
https://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/yritysten-yhteiskuntavastuu
https://tem.fi/yhteiskuntavastuu

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa vastuullista liiketoimintaa ja sen ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallinen yritys merkin tarkoituksena on auttaa yhteiskunnallista yritystä erottautumaan yrityskentän muista toimijoista ja osoittaa yrityksen soveltavan Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia.

Lue lisää
https://suomalainentyo.fi/yrityksille/yhteiskunnallinen-yritys/yhteiskunnallinen-yritys-merkin-saannot/
http://www.arvoliitto.fi/yhteiskunnallisesta-yrittamisesta/

Sosiaalinen yritys

Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Se maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on aina merkitty kaupparekisteriin.

Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta.

Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alussa.

Tasa-arvo

Tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua säännellään Suomen kansallisessa lainsäädännössä, Euroopan yhteisön oikeudessa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa. Perustuslaissa on syrjinnän kielto ja velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvolaissa on säännökset sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolisyrjinnän kielloista sekä niiden rikkomisen seuraamuksista.

Syrjintä on kielletty myös palvelussuhdelainsäädännössä, jossa on lisäksi yleinen velvoite henkilöstön tasapuoliseen kohteluun. Rikoslaissa on kielletty muun muassa työsyrjintä ja syrjintä elinkeinotoiminnassa.

Yhdenvertaisuuslaissa on säännökset yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisestä ja syrjinnän kielloista iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75238

Tasa-arvopolitiikka (tuoreimmat julkaisut ja tietolähteet)
https://stm.fi/tasa-arvopolitiikka

https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/tyo-ja-yrittajyys/tyontekijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/yhdenvertaisuus-ja-tasa-arvo-tyoelamassa

https://stm.fi/tasa-arvo-tyoelamassa

https://www.tasa-arvo.fi/etusivu

Tasa-arvosuunnitelma

Jos työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on vähintään joka toinen vuosi laadittava erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskeva tasa-arvosuunnitelma, jonka mukaisesti toteutetaan tasa-arvoa edistävät toimet. (6 a §)

https://www.tasa-arvo.fi/mika-on-tasa-arvosuunnitelma-

Työkalupakki

Työnantaja: testaa, oletko edelläkävijä!
https://www.edellakavija.fi/

Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi
https://ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf

Linkkejä ja kirjallisuutta